Huomenta jälleen

Töihin on todellakin palattu, kuherruskuukausikin on jo osin ohi sillä kas, eiköhän tenava ottanut ja heittänyt yhtä kutosten penskaa kivellä viimeisellä välitunnilla. Justaansa juu, sehän se fiksua olikin sitten niin. Muistin kyllä ”kehua” moisesta älynväläyksestä lupaamalla laittaa äidille viestin ja antamalla lapselle rankuksi sisävälkän tälle päivälle.

Moiselle heitollehan ei ollut sen kummempaa syytä, kunhan nyt heitin kun se kivi siinä oli ja tuntui siltä että taidan heittää sitä sillä. Justaansa juu. Onneksi mitään isompia vaurioita kiven heitto ei aiheuttanut, sattui se toki ja kipua moisesta jäi tilapäisvaivaksi kohteelle.

Pakko todeta, että vähentynyt väkimäärä aiheuttaa aikamoisen hulabaloon torpassa. Ainahan koulujen alku on kiirettä mutta tällä kertaa tuntuu että kiirettä piisaa vielä enemmän, yhden ohjaajan menetys lisättynä yhden ohjaajan saikulla vaikuttaa yllättävän rankasti. Oma lukkari on siinä määrin täynnä, että heittohetkiä ei juurikaan ole tyrkyllä, ei sittenkään että lupauduin jo keväällä tekemään yhtenä päivänä tarvittaessa pidemmän rupeaman.

Ongelmaksihan muodostuu se, että se pidempi rupeama pitäisi saada otettua myös pois ja sitä tilaa lukkariin ei nyt enää jääkään mihinkään kohtaan. Tai itseasiassa jää tällä hetkellä niukin naukin mutta kun se tunti on todnäk nyt miinoitettu sitten nelosien lisäohjaajana joten se siitä.

No, muutama viikko niin lukkarit asettunee kaikilla oikeisiin uomiinsa ja niillä mennään sitten jatkoa eteenpäin. Tuskinpa niihin kummoisia muutoksia omalta osaltani voidaan enää tehdä, tenavan päiväthän ne määrää ja sillä sipuli.

Kotiin ajelin töistä tyttären ja kaupan kautta. Tytär ja rääppis kipusi kyytiin ja odotti autossa sen ajan kun hain lehtitaikinalevyjä ja mansikoita. Kotona pistinkin sitten vauhdin päälle eli imurointia, mansikkaviinereiden touhuamista, pikkupizzojen paistoa, pöydän kattamista ja muksujen ruokkimista.

Kaikki oli valmiina iltaviideltä kuten pitikin ja speden synttärivieraat viihtyi hyvinkin sinne puoli kasiin asti talossa. Onneksi seassa oli yksi matikantaitoinen ihminen sillä sekä prinsessa että minä olimme jokseenkin kuutamolla prinsessalle tulleesta kertauslaskuaukeaman laskusta. Pythagoraan lausekehan oli lähtenyt lomalle siinä missä mekin toukokuulla…

Illalla nakkasin tyttären ja rääppiksen kotiin ja kotiuduttuani laitoin vielä vauhdilla keittiön kuntoon, päällystin prinsessan saamat koulukirjat ja laittelin speden maate. Ei liene ihme, että tipahdin itse täyteen uneen heti kun sänkyyn kympiltä kömmin.

Ai niin, speden kekkeritarjoilut. Meni muuten viimeistä murua myöten joka aivaten ainoa palanen. Eli onnistuneet oli kekkerit, sano!

kekkerit

Ja nyt, lisää kahvia, kutrit kuntoon ja valmiusasemiin. Koko nelikko (!!!) menee kasiin eli kohta saa riehua hulluna herättelypuuhissa. Se on moro ja have fun!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s