Lihapyörykät airfryerilla

 

20200611_080553

Tällainen vempain eksyi torppaan noin vuosi sitten ja kyllähän se on liki päivittäisessä käytössä ollut. Ei niinkään allekirjoittaneen, mutta neitonen nyt 20vee sillä tykkää lämmittää milloin mitäkin.

Varsinaista ruoanlaittoa kapineella ei ole juurikaan tullut harjoitettua, mutta mielessä se on monesti ollut ja mikäs. Nyt otin härkää sarvista ja lähdin tekemään lihapullia siinä.

103598417_10158258241608771_8894490398461839684_o

Jos kotoasi jo löytyy tämä laite, niin SUOSITTELEN! Aivan uskomattoman hyviä pyöryköitä. Tässä kohtaa tietysti moni sanoo, että pöh. Mitä eroa niissä nyt on uunissa tehtyihin. No, on niissä.

Kaikki mehut jäi lihapyöryköiden sisään, toisin kuin uunissa jossa osa nesteistä tuppaa väkisinkin tursuilemaan pellille. Airfryerissa lämpötila on suoraan niin kova, että se sulkee pyörykän pinnan heti eikä nesteet sieltä ulos tirise.

Itselleni on aina ja iankaikkisesti ollut lihapyöryköiden kohdalla maustaminen jotenkin haasteellista, yleensä niistä tulee liian vähän maustettuja. Tänään lähdin sitten kokeilemaan myös maustamista vähän rankemmalla kädellä.

Nettiä pelmatessa satuin osumaan ohjeeseen jossa mausteita oli mielestäni ÄLYTTÖMÄN paljon. Tai no, lähinnä suolaa. Hieman tietysti, yllätys, muokkailin, sillä ihan yks yhteen ei ollut jauhelihaakaan, mutta tulihan sitä osviittaa niistä rankoistakin mausteista otettua.

Näillä mentiin, ensin tein maustehässäköinnin korppujauhoineen:

2 dl vettä johon liotin puolikkaan lihaliemikuution

hieman vajaa desi korppujauhoja

1 rkl paprikajauhetta

1 tl maustepippuria jauhettuna

2 tl mustapippurirouhetta

vajaa tl chilimausteseosta

himppasen reilut 2 tl suolaa

2 tl valkosipulimurskaa purkista

Kun tämä hässäkkä oli valmis nakkasin vielä joukkoon

3 kananmunaa

puoli pussia sipulikuutioita pakkasesta

useamman varren ruohosipulia pilkottuna

2 rkl perunajauhoja

800 g jauhelihaa

Vaivasin mukavaksi isohkossa kulhossa ja annoin tasaantua jääkaapissa pari tuntia. Tämän jälkeen lähdin pyörittelemään massaa palleroiksi, tästä määrästä tuli itsellä suht hyvänkokoisia palleroita 37 kappaletta.

20200611_073340

Paistoin lihapyörykät neljässä satsissa airfryerissa, todnäk olisi mennyt kolmessakin. Lämpötilaksi laitoin 200 astetta ja ajaksi 9 minuuttia. Noin puolessa välissä paistoa avasin fryeria ja ravistelin koria niin että pyörykät sai tasaisesti väriä.

Aivan taivaallisen hyviä tuli!

 

 

 

Porkkanapiirakka

img_20170302_190634_197

Ensimmäinen kerta ikinä kun tuli tehtyä porkkanapiirakkaa ja mikäs, ihan mahdottoman hyväähän siitä tuli mutta mutta… Jos pitää paksummasta pohjasta ja tahmeammasta kuorrutuksesta niin tämähän ohje on ihan täydellinen, itse haluan pohjasta ohuemman ja kuorrutuksesta rakeisemman joten lisätestailuita on jossain kohtaa tehtävä.

Pääosin olen ottanut ohjeen Mustikkasuulta, kuorrutus tuli enemmänkin sävellettyä useamman eri vaihtoehton tutkailun jälkeen. Näillä aloitettiin:

_20170301_084553

100 grammaa ihan aitoa voita huoneenlämpöön pehmiämään ja useampi porkkana raasteeksi. Itsellä taisi olla viisi julmetun paksua ja mehukasta porkkanaa jotka kuorin ja raastoin ja kas, melkein litra raastetta siitä tuli. Sen jälkeen kaiveltiinkin kaikki muutkin pohjan emmeet tyrkylle.

_20170301_092548

Aivan. 6 kananmunaa, pari desiä ruokosokeria (vaihdoin fariinisokerin siihen) ja 2,5 desiä hienoa sokeria ja ne todella kuohkeaksi vaahdoksi. Itse jouduin vaihtamaan vaahdon pois kahden litran mittamarista, siihen kun ei olisi mahtunut enää muut aineet joukkoon…

Kuivat aineet sekoittelin keskenään eli 6 desiä vehnäjauhoja, 3 teelusikallista leivinjauhetta, toinen mokoma kanelia ja kolmaskin vielä, se vaniljasokeria. Pari teelusikallista ruokasoodaa kruunasi kuivien aineiden osaston ja alkuperäisestä ohjeesta poiketen en jaksanut siivilöidä mitään sen kummemmin vaan lisäsin kuivat aineet erissä munavaahdon joukkoon.

Lopuksi taikinaan pätkähti vielä 0,75 desiä ruokaöljyä ja ne raastetut porkkanat. 60-senttisen uunin pellille tämä oli ihan maksimimäärä taikinaa eli kyllä, tästä tuli todellakin paksu pohja. Paisto n. 180 asteisessa kiertoilmauunissa hieman alle puoli tuntia, hammastikkuhan sen kypsyyden kertoo.

_20170301_100611

Piirakkapohja sai jäädä jäähtymään ihan rauhassa ja minä keskitin tarmoni siihen kuorrutukseen jonka teinkin sitten seuraavalla kaavalla:

2 rasiaa Philadelphia-tuorejuustoa (maustamaton)

100 g voita (se pehmenemässä ollut pala)

1 rkl vaniljasokeria

450 g tomusokeria

Juustot ja voi sekaisin vatkaimella, joukkoon vaniljasokeri ja tomusokeri pienissä erissä. Todella hyvää, mutta niin, tää toivois siitä rakeisempaa. Piirakkapohjan jäähdyttyä päällinen leviteltiin päälle ja koko komeus laitettiin kylmään mehevöitymään.

Hyvää tuli, kertakaikkiaan! Kannattaa kokeilla, itse taidan kokeilla ensi kerralla niin että vähennän hieman pohjan ainemääriä ja käytänkin kuorrutukseen sulatejuustoa. Hmmm.

 

 

Kristallipullia

16708565_10154933245118771_8637315650584876859_n

Eka kerta kaikessa, niin näissäkin! Yksi työkavereista toi passelisti tänään työmaalle kristallipullia ja tsiisus että ne olikin IHANIA! Pakkohan niitä oli sitten kotonakin kokeilla, enpä ole ennen moisia tehnytkään. Google ja netin ihmeellinen maailma antoi passelit vinkit ja kas, hieman siinä taas tuli muokkailtua.

Ja että nämä onkin täydellisiä! Niitähän söisi ihan vaikka miten päin ja kuinka monta tahansa yhdellä istumalla joten pakko se oli rajoittaa kahteen per makostelukerta. Ja tämä siis jokaiselle paikallaolleelle, tämä rajoitus. Ja siihen ohjeeseen.

Taikina:

Puoli litraa vettä (lämmintä)

n. 12 dl vehnäjauhoja

2 pussia kuivahiivaa

1/2 dl vaniljakreemijauhetta

1,5 dl sokeria

1 tl suolaa

1 tl kardemummaa

100 gr margariinia sulatettuna

Nakkasin kulhoon ensin muutaman desin jauhoja ja niiden sekaan niin hiivat, kreemijauheet, kardemummat kuin suolat ja sokeritkin. Joukkoon kättä himpan lämpimämpi vesi ja aluksi sekoittelu ihan normilusikalla, sen perään lisää jauhoja, käsi taikinaan ja lopuksi vielä sulatettu margariini joukkoon.

Annoin taikina levähtää kaikessa rauhassa likemmäs puoli tuntia, sillä aikaa ennätin tehdä täytteen. Täytehän oli mahdottoman vaativa:

100 gr pehmeää voita (margariinia)

100 gr vaniljakreemijauhetta

tl vaniljasokeria

Taikinan jaoin kahteen osaan ja kumpaisenkin osan kaulitsin neliöksi, olisikohan nuo olleet kolkyt kertaa kolkyt senttisiä. Noin. Täytteen levitin kummallekin levylle niin että jätin 1/3 osan pohjasta ilman täytettä. Taittelin, ihan netin ohjeiden mukaisesti levyt kolminkertaiseksi eli ensin nostin keskelle levyä kolmasosan jossa ei ollut täytettä ja sen päälle vielä täytteellä olevan näiden kahden päälle.

16602575_10154933030443771_6234060442792011373_n

Sitten vaan pizzapyörällä soiroiksi, soirot kierittelin ”naruksi” ja kiskaisin sen höllästi solmuun. Ja sitten odoteltiin, taas, että pullat nousee riittävästi. Uuniin 225-asteeseen (kiertoilmassa 200) noin kymmenen minuutin ajaksi, hetki jäähdytystä pellillä paiston jälkeen ja sen perään se ihan vaativin osa. Eli voitelu.

150 gr margariinia sulatettuna

1,5 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

Voitelu ihan pellillä perinteiseen tyyliin jonka jälkeen kierittelin pullat laakealle lautaselle sekoittamassani sokeriseoksessa. Ja ei kun liina päälle, kotvan jäähdytystä ja hups. Sitten tosiaan syötiin. Ja syötiin. Ja syötäis varmaan vieläkin jos en olisi pakottanut itseäni ja muuta joukkiota pois keittiöstä.

Broitsuriisivuoka

broitsuvuoka2

Tästäpä ”pikasötkötyksestä” kehkeytyikin yksi porukan lemppareista ja jopa siinä määrin, että ohje oli pakko kirjailla ylös. Olkoonkin että pikaisuudessaan vaatii hyvinkin pari työvaihetta niin suhteellisen pikainen tämä minun mittarinin mukaan on.

Riisiosio:

10 dl vettä

2 kanaliemikuutiota

4 dl pitkäjyväistä riisiä

Keitä riisi runsaassa vedessä melkein kypsäksi niin, että riisit jää ”märiksi”, ei haittaa vaikka keittovettä jäisi vähän joukkoonkin.

Broitsuosio:

700 gr hunajamarinoituja broilerin filesuikaleita

1 pss sipulikuutioita

1 kanaliemikuutio

1 prk creme bonjour-valkosipulituorejuustoa

1 tlk creme fraiche

2 dl kermaa

valkosipulijauhetta

currya

1 prk fetakuutioita

1 tlk ananaskuutioita

Ruskista broitsusuikaleet pannulla, lisää tuorejuusto, creme fraiche, kerma, kanaliemikuutio ja mausteet. Anna hautua jonkin aikaa.

Kaada keitetyt riisit uunivuokaan, lisää joukkoon ananas- ja fetakuutiot. Kaada päälle broilersoosi ja sekoittele. Uuniin laittaessa vuoka saa olla todellakin löysää (kuvassa) ja koska meillä ei pidetä kovin kiinteästä mallista on paistoaikakin sitten sen mukainen eli n. 200 asteessa 20-30 minuuttia niin että osa soosista imeytyy riiseihin. Herkullista.

broitsuriisivuoka

 

Tonnikalapastavuoka

tonnaripasta

Pakkohan tätä oli ryhtyä tuunailemaan kun osui passeli ohjekin silmään yhdeltä sivustolta. Eli edelleen mennään ihan kierremakaroneilla mutta lisukettakin heitettiin peliin…

2 prk tonnikalapaloja vedessä

keitettyä makaronia (olisiko ollut vajaa litra?)

1 kolmen juuston kerma

reilu puoli rasiaa valkosipuliviolaa

1 pikkupurkki tomaattipyrettä

muutama aurinkokuivattu tomaatinpuolikas pilkottuna

keltainen paprika pilkottuna

valkosipulijauhetta

1/2 tl suolaa

sitruunapippuria

Sötkötin kaikki muut aineet paitsi makaronin uunivuoassa sekaisin ja nakkasin joukkoon makaronit. Uuniin 175 asteeseen noin 45 minuutiksi. Ihan sairaan hyvää! Päälle olisi toki voinut laittaa vielä juustoraastettakin mutta tällä kertaa jätin sen pois.

 

Kirjoittanut Seidi Kategoriassa Pastaa

Rosvosoppa

Maailman ehkä paras keitto ikinä mitä olen itse syönyt ja maistellut ja syönyt vielä enemmän. Ohje on eks-anopilta ja tämä on kohonnut meillä ehdottomaksi ykkössuosikiksi neljälle tenavalle, spede ja prinsessa ei tästä niin perusta. Sopan ehdottomia plussapuolia on että se vain paranee mitä useampi lämmityskerta sille tulee ja  että sitä voi pakastaa eikä se muutu pakastimessa yhtään miksikään.

Itse teen aina suoraan kymppilitraiseen kattilaan satsin sillä soppa on siinä määrin isotöinen tehdä ettei sitä viitsi edes viikoittain keitellä. Tai sitten minusta vain tuntuu siltä, sehän kun vaatii yleiskonetta ja paistinpannua ja freesailua ja ja ja… Tämä ohje on siis kymmenen litran kattilalle, kannattaa pienentää määriä jos ei moiselle määrälle ole tarvetta.

500 g palsternakkaa

500 g juuriselleriä

500 g porkkanaa

500 g sipulia

kilo pottuja

noin kilo, hieman reilu tai hieman vajaa, jauhelihaa

n 300 g tomaattipyrettä

2-3 tl valkopippuria

1-2 tl suolaa

7 lihaliemikuutiota

1-3 paprikaa sen mukaan miten siitä pitää, menee tosin ihan ilmankin

vettä

Juurisellerit, porkkanat ja palsternakat kuoritaan ja suikaloidaan, itse vedän yleiskoneen karkealla raastinterällä. Sipulit pilkotaan pieniksi ja sen jälkeen kaikki nämä freesataan pannulla. Pannussa kannattaa aina freesauserien välissä kiehauttaa vettä jonka kippaa kattilaan liemeksi.

Ja ei kun lisää vettä kattilaan, itse täyttelen tässä kohtaa aina niin että kattila on noin puolessa. Pannulle nakotaan vuorostaan tomaattipyre (varo roiskumista!) jonka sekaan heitetään valkopippuri. Pyöritellään tovi ja kipataan kattilaan ja taas pannulle vettä kiehahtamaan.

Kattilaan nakotaan tässä kohtaa myös ne lihaliemikuutiot ja suolaa ja koko komeus saa muhia jo tässä vaiheessa omia aikojaan levyllä. Paistetaan jauhelihat ja kipataan sekaan jonka jälkeen kuoritaan potut ja suikaloidaan nekin, edelleen kiskaisen sillä yleiskoneella.

Perunat kannattaa nakkoa kiehuvaan soppaan ja sitten lisätään taas vettä jos tarve vaatii ja yleensä se vaatii. Kattila saa tässä vaiheessa olla ”täynnä”, kannattaa muistaa kuitenkin jättää normaali sopan kiehumisvara. Ja sitten vaan annetaan porista, hieman maistellakin voi välillä ja tarkistaa sitä makua.

Suolaa ja valkopippuria voi lisäillä kiehuvaan soppaan jos tuntuu että kaipaa niitä lisää, valkopippurin kun pitäisi maistua mietona potkuna suussa. Kun soppa on omasta mielestä hautunut riittävän kauan (itsellä vähintään tunnin) niin ei muuta kuin paprikat pilkontaan ja sekaan.

Paprikoiden hieman pehmittyä soppa onkin valmista. Ja taivaallisen hyvää. Seuralaiseksi sopalle suosittelen tuoreita sämpylöitä ja päälle juustosiivu. Ja kuten todettua, tämän sopan ainesosat ei muutu pakastimessa miksikään, ei rakeudu, ei mössöönny, ei muutu kumimaisiksi.

Muuten, tämä on täydellinen soppa talvipäiviin, lämmittää mukavasti kun tulee ulkoa ja maistuu suussa aivan mahdottoman hyvälle. Ja niin, meillä tätä ei koskaan syödä lautasellista, kyllä se niin tuppaa olemaan että santsikierroksia tulee. Junnu saattaa hakea kotvan kuluttua ruoasta tätä jälkiruokakulhoon ”jälkkäriksi”.

Kirjoittanut Seidi Kategoriassa Keitot

Tonnikalamakaronivuoka

Ja tällaista sitten lähdin värkkäämään, idea tähän muhi aivoissa jo aamusta työmaalle ajellessa.

tonnikalavuoka

keitettyjä makaroneja (taisi olla hieman vajaa litra)

2 prk tonnikalapaloja vedessä

ropaus kuivattua sipulia

fetakuutioita oman maun mukaan

2 dl kermaa

150 g ranskankermaa

vettä (olisiko ollut n desi)

iso turaus ketsuppia

hieman vajaa teelusikka suolaa

sitruunapippuria

valkosipulijauhetta

Makaronit, tonnikalat, kuivatut sipulit ja fetakuutiot vuokaan sekaisin, toisessa vuoassa nesteet ja mausteet sekaisin keskenään ja koko komeuden sekaan. Paisto uunissa (kiertoilma) 175 asteessa n. 30-40 minuuttia.

Ja hyväähän tämä oli, koko vuoka meni niin että heilahti. Pienenä sivuhuomiona totesin tosin että mausteita olisi saanut olla vielä reilummin, toisaalta, nytpä maku oli niin mieto että spedekin piti sapuskasta ihan simona.

 

 

Joululimppu

limput

n. 5 dl muusia (itse teen nykyään aika usein kaupanpussista muusin)
n. 5 dl piimää

3 dl ruisjauhoja
1 dl kaljamaltaita
2 pss kuivahiivaa
3 tl suolaa
vehnäjauhoja (noin kilo kaiken kaikkiaan luulisin)

3 dl siirappia
100 g margariinia (sulata margariini lämmitetyn siirapin joukkoon kattilassa)

Sekoita piimä ja muusi keskenään ja lämmitä sopivaksi hiivaa ajatellen. Lisää kuiviin aineisiin ja sekoittele tasaiseksi, sit vaan vaivailemaan ja siirappi-margariiniseos joukkoon. Alusta taikina loppuun vehnäjauhoilla. Anna nousta, jaa neljään osaan ja pyörittele limpuiksi, pistele haarukalla uuden noston jälkeen ja paista 175 asteessa noin 45-50 minuuttia. Voitele siirappivesiseoksella ja anna jäähtyä leivinpaperin ja pyyhkeen alla että pinta pehmenee.

Taikinaa voi muokkailla haluamallaan tavalla lisäämällä esim muskottipähkinää, neilikkaa tai pilkottuja kuivattuja hedelmiä sekä vähentämällä tai lisäämällä siirappimäärää. Tällä määrällä tulee suhteellisen makea limppu eli ihan kamalasti siirappia ei kannata käyttää enempää.

Hampurilaiset

hampparit3

Kuvan hampparista on jo haukattu mutta haittaako se? No ei…

Sämpylätaikinan tein muuten samoin kuin aiemmassa postauksessa paitsi että korvasin osan jauhoista desillä vehnäleseitä. Hampurilaisen pääjuttuhan on täytteet ja se pihvi. Pihvin tekoa toisella tapaa oli pakko testata sillä aiemmilla kerroilla pihvit on olleet aivan liian hajoavia tai mauttomia tai kutistuneet turhin pieniksi pannulla.

Tällä kertaa pihvi onnistui täydellisesti ja tässäpä ohje jolla sen tein:

400 g 10% naudanjauhelihaa

hieman vajaa teelusikallinen suolaa

mustapippuria

valkopippuria

Jauheliha kulhoon, joukkoon mausteet ja käsin vaivailu tasaiseksi massaksi. Taisin vaivat taikinaa pari-kolme minuuttia niin että siitä tosiaan tuli kunnolla tasainen massa jonka jälkeen käärin sen tiiviinä pötkönä folioon.

hampparit

Pötkön nakkasin jääkaappiin ja se taisi tekeytyä siellä hyvinkin tunnin verran, saattoipa siinä mennä himppasen pidempäänkin. Nostin pötikän huoneenlämpöön hieman ennen kuin piti alkaa paistopuuhiin ja jaoin sen neljään yhtä isoon osaan joista taputtelin tiiviit pihvit.

Yksi hampparipihvin ongelmistahan on monesti ollut se, että paistovaiheessa pihvi on lähtenyt kutistumaan ja samalla pullistunut keskeltä hölmösti jolloin se onkin ollut turhan pieni ja paksu sämpylän väliin. Tällä kertaa noudatin netistä löytämääni ohjetta ja painelin pihvin kunnolla kuopalle keskeltä.

Paistoin pihvit kaksi kerrallaan kovalla lämmöllä pannulla käyttäen runsaasti rasvaa ja ”vispasin” pannua välillä varmistaakseni ettei ne tarttuneet siihen. Paistoaika kaikkineen oli noin 6 minuuttia per pihvi eli kun pinta alkoi pisaroida kieppasin pihvin toisin päin pannulla.

hampparit2

Käryn määrähän oli uskomaton mutta mitä sitten, pihvit pysyivät juuri oikeanlaisina paiston ajan. Keskelle painettu kuoppa tasoittui, pihvi ei lähtenyt kutistumaan reunoiltaan eikä se tosiaankaan pullistunut paksukaiseksi. Isommat tenavat sai itse laitella haluamiaan täytteitä pöydälle levitetystä valikoimasta ja totta tosiaan…

Tuomio näiden osalta oli ”älyttömän hyvää” ja ”ihan kuin ravintolassa söisi”. Eli perfect! Kaikkineen homma oli niin helppo hoitaa että näitä tulee takuuvarmasti tehtyä toistekin, ehkäpä joku kerta uskaltaudun kokeilemaan ulkogrillilläkin sitä paistamista.

Täytteinä hamppareissa oli pääsääntöisesti salaattia, tomaattia, hampurilaiskastiketta ja ketsuppia. Suolakurkku ja juustosiivukin olisi passanneet hyvin väliin mutta hups, nehän nyt hieman unohtui tarjolta, samoin kuin sipulikin… Ja niin, mitään pikkusyötäviä nämä eivät olleet sillä sämpylät oli aika isoja ja jokainen pihvihän painoi n. 100 grammaa, ihan kunnon ateriaksi minä tätä sanoisin.

 

Nakkistroganoff

Strogsnoff2

Tänään mentiin tällä ruoalla päiväsaikaan. Enpä muista, onko stroganoffia tullut aiemmin laiteltua mutta nyt tuli. Tuomiot lapsilta: spede piti, junnu piti, prinsessa ei suostunut syömään kuin muusia. Omaan makuun ihan ok, en valita.

n. puoli kiloa nakkeja pätkittynä (puolikas paketti isosta viitosesta)

200 g sipulikuutioita pakkasesta

4 dl kuumaa vettä

1 dl kylmää vettä + 3 rkl vehnäjauhoja

pari ruokalusikallista soijakastiketta

pari ruokalusikallista tomaattipyrettä

puoli teelusikallista mustapippurirouhetta

purkki smetanaa

1 iso suolakurkku pilkottuna

 

Paloittele nakit. Kuullota sipulia hetki pannulla öljyssä. Lisää nakit ja ruskista sipuleiden kanssa. Kaada joukkoon kuuma vesi ja vehnäjauhosuurus, muista sekoitella samalla. Lisää mausteet, anna kiehua kymmenkunta minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää smetana, maistele. Lisää vielä suolakurkkukuutiot ennen tarjoilua, tarkista maku.

Kylkeen kannattaa kumauttaa perunamuusia sillä tämä on jokseenkin paksua soosia. Nam.