OMG! KLUPS! KÄÄK!

Pikana tämä sitten tosiaan menikin. Toki tieto siitä, että viikko sitten ukon tavannut kirurgi oli laittanut suoraan ykköskiirellisyysluokkaan ukon, hieman kielikin sitä ettei tässä välttämättä pitkään odotella leikkuria mutta sittenkin.

Tänään oli aamupäivällä kirurgi soitellut ja kysellyt vointia, todennut että huomenna olisi varmaankin aika leikkaukseen ja kas, iltapäivällä soittikin sitten hoitaja joka toivotti tervetulleeksi osastolle aamulla kello kasiksi. Että näin.

Ja koska ukko on ukko, niin eihän tuo sen kummemmin mitään kysellyt. Sen sentään tajusi kysyä (minun sitä muutamaan kertaan aiemmin kotosalla ääneen mietittyä) että millainen leikkaus se nyt sitten on. Avoleikkauksena tuo nyt sitten menee.

Sairaalassa pitävät kuulemma 1-2 päivää jos vain kaikki menee hyvin, jos jotain matkalla tulee niin aika pitenee sitten sen mukaan. Että mikäs. Siinä sitten soittelin esimiehelle ilmoitusluontoisena asian todeten että juu ei, en tule aamusta töihin, tulen kun sairaalta pääsen.

Sikäli ilmoitusluontoisesti että kysellä en viitsi enää mitään. Eilen kun tätä ukon kuskausreissua tiedustelin lähinnä ajatuksella että voinko iltapäivällä kertyviä ylityötunteja (alkusammutuskoulutus) hyödyntää kyseiseen reissaamiseen olikin edessä pelkkää nikottelua.

No kun ne pitäisi kyllä pitää ihan mielellään jo samalla viikolla tai viimeistään sitten heti ens viikolla (tuolloinhan ei tiedetty kuin että ehkä jo parin viikon sisään pääsee leikkuriin) ja niin, osaatko nyt yhtään edes arvioida KAUANKO sinulla siellä menee.

Kun se on sitten NIIIIIN hankalaa järkkäillä sulle tuuraajaa sinne luokkaan kun oot poissa, että ihan jo silläkin kun tietäisi kauanko siinä menee. Tsiisus! Mitä htin väliä sillä on niitä ylityötunteja ajatellen?! Olen minkä olen, miten htissä se vaikuttaa että onko se viikon vai kahden päästä jos ne tunnitkin on jo sisään tehtynä? Tätä nyt en tokikaan esimiehelle sanonut, manailin lähinnä mielessäni…

Ja kun joka htin tapauksessa se olen MINÄ joka ukon sinne vie, siis ihan MINÄ. Niin mutta kun se tuuraaminen sitten, että eikö nyt voisi jotenkin muuten… Siis oikeasti?! Tästä sisuuntuneena oli ihan PAKKO soitella luotollekin tänään, että mitä vttua?! Voiko esimies kieltää viemisen? Voi toki pakottaa pitämään ne ylityöt juuri haluamanaan ajankohtana, mutta voiko kieltää viemisen?

No ei tietenkään voi. Ja niin. Ei se kyllä voi pakottaa niitä ylitöitäkään pitämään. Kun on se paikallinen soppari voimassa. Jossa on sovittuna että työntekijän on pidettävä ylityöt neljän kuukauden sisällä niiden kertymisestä, ei todellakaan samalla tai seuraavalla viikolla vaan NELJÄN kuukauden sisällä.

Huoks. Että ärsytti. No, ehkäpä juuri siksi kun otin asenteen ihan vain ilmoitan ei esimieskään tajunnut nirputtaa puhelimessa oikein mitään. Niin paitsi että kauanko siellä menee. Juu ei, en edelleenkään osaa sanoa. Niin mutta kun sitten se tuuraus. Juu, kun sitä ei tarvita.

Työpari tietää että olen poissa ja tulen kun pääsen ja pärjää kyllä varsin hyvin porukan kanssa itsekseen aina siihen asti, eka pakollinen tarve kun toiselle ihmiselle on oikeastaan vasta yhdeltätoista kun on ruokailuun lähdön aika. Ja niin, enköhän minä nyt siihen mennessä ole paikalla vaikka sitten kerien.

Ja haloo! Enhän minä nyt muutenkaan olisi ollut siellä ekalla tunnilla, meillä kun olisi sen esimiehen kanssa PALAVERI (jossa todnäk kertoo taas vaikka mitä uusia juttuja jotka meille lankeaa tyyliin se-tuo-tämä niin ja se-tuo-jatämä ei teille kuulu).

Vaan jaa. Nyt taidan mennä ottamaan jotain troppia, liekö sitten joku jännitystila lauennut ja toinen paukannut päälle heti iltapäivän uutiset kuultua, aivan tautinen pääkipu joka ei vaan hellitä. Se on moro ja have fun!

Advertisements

4 comments on “OMG! KLUPS! KÄÄK!

  1. Toivottavasti operaatio on sujunut juuri niinkuin on ollut tarkoituskin ja isännän toipuminen pääsee alkamaan. Toivottavasti!!
    Pitäisiköhän sun ottaa esimiehesi kanssa jonkinlainen keskustelutuokio vai onko teillä esim. ns. kehityskeskusteluja? Hänen asenteensa ja toimintatapansa vaikuttavat ihan käsittämättömiltä ja ainakin ihan keskenkasvuisilta. Ei tuollaisella ihmisellä ole kykyjä eikä taitoja esimiehenä olemiseen. Vai luuletko, että puhumisestakaan ei olisi mitään apua tuollaisen ihmisen kanssa? Jonkinlainen muutos jotakin kautta tuohon tilanteeseen pitäisi kyllä saada.

    • Pahoin pelkään että esimies on ollut jo niin monia vuosia esimiehenä ja isoilla paikoilla ettei tämän tekemisiin ja sanomisiin ole enää kenelläkään sanottavaa joka niitä muuttaisi. Ja ei, yhtään ei lohduta se että okei, sillähän on enää kymmenen vuotta eläkeikään…
      No, tämän päiväinen palaveri vaikutti hyvältä. Katsotaan… Jotenkin jäi silti olo että näinköhän puukkoa vielä viuhuu vai voisiko olla vain niin ettei tuolla ole minkäänlaista tilannetajua ja sosiaalista silmää???

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s