Ja päivää

Kai niin sopii sanoa kun on keikkunut tunnin ajan hereillä? Tai ainakin melkein, nyt tuli näet kiskottua sellaiset yöunoset että! Samantien petiin siirryttyäni kympiltä otin ja simahdin ja kas, havahduin hereille viideltä kun ukon kello alkoi vinkua. Omituista! Ja kertakaikkisen mainiota!

Enterorokoksi se speden tauti nyt varmistui sillä kas, lapsellahan on suussa muutama puhjennut rakkula. Jalkoihin saati käsiin niitä ei ole ilmestynyt, joka toki on jotenkin hassua, mutta kasvot. Ne on kuin olisi havunneulasilla pistelty. Hassun näköinen on hän, mutta onneksi ne ei kutia eikä lapsi ole mitenkään megalomaanisen sairas, mitä nyt pientä lämpöä pitää yllä, nenä falskaa ja lapsi on normaalia rauhallisempi eli viihtyy sohvalla vällyjen alla.

Moisessa rauhallisuudessa on puolensa, minä näet ennätin eilen vaikka mitä. Myönnettäköön, että tylsäähän minulla siinä aamupäivästä oli ja aikaa oli pakko tappaa keinolla millä hyvänsä eikä spede jaksanut tehdä kouluhommia kuin hetken kerrallaan joten siitäkään ei erikoisemmin ajankulua saanut.

10533450_10152759116928771_6651614063523584149_n

Aamupäivästä kuorittuani muusipotut, saatuani pyykit kuivumaan ja koneen uudelleen päälle päädyin touhuamaan banaanikakkua ohjeella jonka löysin Cebicin blogista. Vaan olipa helppotekoinen ja kertakaikkisen hyväkin vielä, tätä voikin laittaa lapsetkin tekemään jos heille iskee tekemisen puute ja toisaalta taas jos pöydälle sattuu jäämään banaaneja ruskistumaan.

Koska kakun tekoon itsessään ei kauaa mennyt niin johan minä sitten ryhdyin touhuamaan tälle päivälle suunnittelemani lasagnen kastikkeita valmiiksi. Juu, tiedetään. Sitä voisi kai välillä ihan vain olla ja öllöttää mutta kun. Oli niin mahdottoman tylsää eikä spedeäkään saanut edelleen kuin hetkittäin keittiön pöydän ääreen kouluhommia touhuamaan tehtävä kerrallaan.

485520_10152759325793771_4662506865031649090_n

Samoilla tulilla tuli sitten keiteltyä muusipotut ja tehtyä jauhelihanakkisoosi muusin kyytipojaksi ja kas, johan se kellokin alkoi olla sitä luokkaa että sekä prinsessa että poikanen 18vee kotiutui. Syödä einehdimme siinä porukalla, spedekin sai viimein syötyä ihan kunnolla eli ilmeisesti suu oli ollut kipeä siinä kohtaa ennen kuin ne rakkulat sieltä puhkesi.

Koska päivä oli mennyt tiukasti keittiössä riekkuen niin arvaahan sen mitä se ruoka sai aikaan. Kyllä, väsytti ihan vietävästi. Poikanen 18vee jäi vielä tyhjentämään omaa annostaan kun otin tabletin kainaloon ja sanoin oikaisevani hetkeksi sarjan parissa, pyysin samalla poikasta keittämään kahvit syötyään ja huutelevan minutkin kahville kunhan sen aika on.

Oli siinä naurussa pitelemistä kun tunnin makoiltuani ja osan ajasta torkuttuani havahduin hereille. Poikanen oli totta tosiaan laittanut kahvit tulolleen mutta kas, oli itse oikaissut sohvalle kotvaksi kahvin tippumista odotellessa ja olipa siinä tosiaan säpinää kun hän havahtui puolestaan hereille minun kysellessä että missä kahville kutsu viipyi. Reilun puolen tunnin tirsat siinä tuli molempien kiskaistua ja se on kyllä harvinaista hommaa se.

Ilmanko sen jälkeen oltiin kumpainenkin virkeitä kuin peipposet, poikanen lähti nuokkarille kavereineen ja minä ryhdyin touhuamaan ahvenanmaanpannariin taikinaa. Siinä samalla tuli kurkittua nettikirppareita, alueellisia, sillä junnun televisio vuodelta muna ja käpy sanoi alkuviikosta sopparinsa irti.

Tai niin, kyllähän se kuvaputkilousku edelleen pelittäisi mainiosti jos ei scart-johdon liitäntä olisi nitkahtanut rikki. Ilman scart-liitäntää taas siihen ei saa kiinni sen kummemmin dvdtä, pelikonetta kuin digiboksiakaan joten plääh. Ei sillä oikein mitään tee. Ukko sen purki ja totesi, että ehkä sen vielä kolvaamalla saisi pelittämään mutta minä olin sitä mieltä että antaa olla, ikää kun laitteella on.

Speden kanssa saatiin tämän loputkin kouluhommat kuosiin siinä ahvenanmaanpannarin paistuessa ja minä otin ja naputtelin iltaseiskan kanttiin pariin facen paikalliseen kirppariryhmään ilmoituksen siitä että 22-tuumainen tai sitä isompi telkkari olisi hakusessa. Niitä telkkareita kun ennätti siinä pari livahtaa sivusuun kun en ekana ilmoituksia niistä nähnyt.

Ja niin se vaan on että kyllä tuo sosiaalinen media on uskomaton juttu siinä kohtaa kun ihmisiä siellä on paikalla enemmänkin. Siinä ei kauaa mennyt kun minulle tarjottiin jo yhtä kuvaputkitöllöä ihan ilmaiseksi, nouto tosin olisi käynyt vasta loppuviikosta ja hakupaikkakin olisi ollut aika ”kaukana”. Kotvan päästä hakuilmoituksessani oli jo pari muutakin ilmoittelemassa että heilläkin olisi tarvetta töllölle joten ehkäpä heistä joku sen noutaa.

Minä sen sijaan hyppäsin autoon puoli yhdeksältä illalla, ajelin kahdensadan metrin päähän ja ostaa täräytin junnulle Philipsin muutaman vuoden ikäisen LCD-töllöttimen neljälläkympillä.

10352996_10152760006598771_3243736387457129925_n

Siis jösnykkä soikoon etten paremmin sano! Ukko nyt ehti jo olla aikeissa ostaa ihan uudenkin mutta miksi ihmeessä? Junnulla ei mikään kestä määräänsä kauempaa ehjänä joten uuden ostaminen olisi kuin rahaa kaivoon heittäisi ja toisaalta jos kerran käytettyjä on ihmisillä tarpeettomina nurkissa niin miksi niitä ei kierrättäisi hyödyllisesti niin että niistä on iloa jollekin muulle?

Että niin. Varsin tehokas päivä tuo eilinen. Tässä nyt sitten mietiskelen että mitäpä sitä nyt sitten tänään tekisi, kas kun tosiaan ne kastikkeetkin on valmiina ja epäilenpä, ettei spedekään taida jaksaa vielä mitään ihmeellisyyksiä tehdä. Epäselvää on vielä sekin että siirrynkö huomenna työmaalle vaiko en, speden kuntohan sen pitkälti kertoo jahka tuolta makkarista heräilee.

Vaan jaa. Nyt taidan ottaa vielä kupposen kahvia ja sen perään taidankin hiipata kerrosta ylemmäs herättelemään junnua. Prinsessa nyt jo kuppaloikin hereillä, äitiinsä kun on tullut. Se on moro ja have fun!

 

2 comments on “Ja päivää

  1. No tuo tv oli kyllä edullinen ostos. Enkä minäkään ymmärrä, miksi pitäisi ostaa uutta, kun hyvää käytettyä on varmasti tarjolla.
    Pikaista paranemista nyt Spedelle ja rauhallista kotipäivää Sinulle!

    • Kiitos, spede alkaa olla jo paremmassa kuosissa!

      Niin, miksi pitäisi aina ostaa uutta? Maailma on täynnä hyvää, käyttökelpoista ja toimivaa kapinetta ja sittenkin pitäisi vaan hankkia aina uutta ja uutta. Telkkari oli nappiostos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s