Ja mitäs sitten

Nyt kun tässä on taas saatu elää rauhallista, sähläysvapaata elämää yksi kokonainen päivä kaikkien sählinkien välissä niin todettakoon, että hyvin pyyhkii. Tänään suuntaamme näet nokkamme kohti iloista Itä-suomea ja vuokramökkiä. Moiselta vuokramökiltä on tarkoitus tehdä täsmäisku Tykkimäelle torstaina, mutta sääennusteita tutkailtuamme alamme kallistua perjantain puoleen. Olipa onni, että vuokrasin mökin aina lauantaihin asti alkuperäisen perjantain sijaan.

Prinsessahan ei moisesta reissusta pidä alkuunkaan. Tai siis pitää kyllä siitä Tykkimäki-osiosta mutta mökki-osio tökkii. Kun hän EI vain halua mihinkään hemmetin mökille missä ei ole MITÄÄN tekemistä. Niinpä niin, prinsessasta on sukeutunut tämän kevään aikana ihan aito ja vedenkestävä teini. Mitä tuskaa olikaan kuskata hänet puoliväkisin mökille juhannuksen viettoon!

Sille kesän ekalle mökkireissullehan prinsessa ei edes osallistunut, tuolloin kiukkuamista ja kärttyämistä ehdittiin kuunnella pari päivää ennalta ja kun lähtöä edeltävä ilta koitti oli äiree jo jokseenkin kypsä moiseen kärttyilyyn. No kuule, jos saat jostain hoitopaikan itsellesi siksi aikaa niin ok, voit jäädäkin kyydistä. Puoli tuntia myöhemmin prinsessa laskeutui omasta ylhäisyydestään (yläkerrasta) alakertaan jokseenkin voitonriemuisin ilmein; kummitäti oli luvannut pelastaa neidon pulasta. Just!

No, modernin perheen tavoin otamme matkaan mukaan pari pelikonetta ja pari läppäriä. Värikynät, lautapeli ja erinäinen määrä muita leikkikapineitakin lähtee toki mukaan mutta veikkaanpa, että etenkin sadepäivänä ehdottomat ykköset on juuri pelikoneet. Kappas. Äiree toivoo edes suht rähinätöntä reissua, toivottavasti toinen läppäri pelastaa äidin korvapolot jatkuvalta ”mä vihaan olla täällä”-hoennalta.

Hienoa toki että neiti on kasvanut teiniksi, sillä johan yläkoulu odottaa nurkan takana mutta silti. Miten se näin yhtäkkiä tapahtui? Vielä viime kesänä neiti leikki mökillä serkkujensa kanssa, tänä kesänä ei yhtään ainoaa kertaa. Uimassa ja saunassa tuo kävi muiden kanssa, niin ja makoili serkkulikkansa kanssa yläkerrassa twiittaillen kännykällä mutta siinä se sitten olikin. Muun ajan lapsi oli kuin perskärpänen aikuisten seurassa ja serkkulauma sai touhuta omiaan rannassa.

Tiedättekö muuten, että eilen tein kesäloman nukkumisenkan! Siis omani, aiempi enkka kun oli juhannusviikonlopulta jolloin pysyin tiukasti untenmailla aina kahtakymmentä vaille kymmeneen. Eilen lunastin edellisen illan lupaukseni ja pysyttelin kuin pysyttelinkin sängyssä aina puoli yhteen. Oooh! Olinhan luvannut itselleni pyhästi, etten todellakaan nouse ennen kahtatoista ihan siksikään, että täällä tuntuu muu sakki nukkuvan miten huvittaa ja kas, se onnistui!

Oma tekemisensä siinä kyllä oli, kasin kanttiin pyörähdin vessassa, kympin aikaan tupakalla ja vessassa ja tuossa kohtaa tuijottelin kotvan televisiotakin sängystä käsin manaten kyvyttömyyttäni kunnon ennätyslukemiin. Ihme ja kumma, minä komahdin kuin komahdinkin takaisin uneen (ukko siis huolsi lapsilaumaa aamupäivän) ja herättyäni seuraavan kerran kyselin ukolta kellonaikaa. Vastauksen saatuani totesin että nonni, sit mä voinkin jo nousta -joka muuten kirvoitti erinäistä virnuilua moisen lausuttuani.

Enpä siinä enkkaa lupailtuani muuten tajunnut alkuunkaan moisen enkan huonoa puolta. Eilen illalla ei väsyttänyt yhtään. Ei siis yhtään. Yhdentoista aikaan illalla soittelin siskolikan kanssa, juorusimme aina puolilleöin ja puhelun jälkeen päätin siirtyä sänkyyn ja yrittää unta vaikka väkisin. Vielä yhdeltä tuijotin kelloa ja telkassa pyörinyttä sarjaa mutta ilmeisesti aika pian sen jälkeen sain kuin sainkin unen päästä kiinni. Ilmanko olin jokseenkin hämmentynyt ja väsynyt kun tänä aamuna puoli seiskalta kömmin pystyasentoon.

Pannullinen kahvia herättänee haukottelijan ihan tosissaan ja syytä onkin, sillä edessä on erinäinen määrä pakkaamista, siivoilua ja järkkäilyä. Lähtö koettaa vastaa puolenpäivän jälkeen eli hyvin tässä ehtii kaikenlaista ja hyvä niin. Mielenkiinnolla odotan missä kohtaa vakuutusyhtiöstä soitellaan asioiden etenemisestä mutta tuskinpa vielä tällä, hyvä jos vielä ensiviikollakaan. Käsittelyaika kun on nyt kaiketi pari-kolme viikkoa heittämällä ja saattaa pidentyäkin vielä mikäli päätös ei miellytä vahinkokäsittelijää.

Muilta osin kesän loput kuviot alkaakin olla suht selvillä vesillä, ukolla on enää ensiviikko lomaa ja sen jälkeen meno rauhoittuu ja arkiintuu ihan tosissaan. Toivottavasti myös kuran lentäminen niskaan päättyy kuin seinään, siinä määrin ylös-alas-liikettä tämä on nyt ollut että minkäänlaista lomatunnetta tässä ei ole oikein ehtinyt saada, melkeinpä päinvastoin.

Vaan jaa. Luulenpa, että ryhdyn pikkuisen jo katselemaan mitä kaikkea sitä tällä kertaa onkaan mukaan otettava. Onneksi olemme oppineet matkaamaan ”kevyin varustein” eli vaateosasto on nopeasti kuosissa. Se on siis moro ja pitäkää kivaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s