Speden näpyt osoittautui, kappas kummaa, enterorokon mukanaan tuomiksi, ihan kuten arvelinkin. Toisinaan minua hämmästyttää ja kummastuttaa kovin lastenneuvolan terveydenhoitajan näkemykset sillä tämä ei todellakaan ollut ensimmäinen kerta kun hoitajan mielestä kyseessä on takuulla märkärupi. Märkäruveksihan nimettiin aikanaan jopa prinsessan ärhäkkä silmätulehdus joka alkoi simppelisti punoittavalla silmällä ja luomialueelle ilmestyneillä märkivillä näpyillä. Kappas, ettei ne olleet silloinkaan märkärupea kun niitä lääkärille näytettiin.
TAYSin reissu taas sujui rennonletkeästi ja junnun uusi lääke on suoraan sanottuna helppokäyttöisempi kuin aiempi malli oli. Samalla kertaa hoitaja jutusteli junnun kanssa alustavasti siitä mitä on luvassa keväisillä omahoitopäivillä johon junnu on ilmoitettu astmapolin toimesta. Kuulosti varsin mukavalta, harmi ettei sinne huolita vanhempia mukaan…
Pyörähdimme junnun kanssa vielä apteekissa ja kaupoilla kun kotiin suuntasimme ja iltapäivästä lähdin vielä käyttämään ukon siskoa kaupoilla. Ilta menikin tiukasti, yllätys, television ääressä sillä daa, viimeinen jakso Vain elämää-sarjasta oli ihan pakko nähdä! Lauantaina ja eilen tallentava boksi saikin sitten imeä sisäänsä kaikki jaksot ja nyt olen koettanut miettiä millä ihmeellisellä ilveellä saan ne siirrettyä boksilta levylle.
Siskolikka sai suoritettua muuttonsa viikonlopun aikana, eilen tämä soitteli vielä iltasella pyykkikoneen tiimoilta kysellen saisinko millään ilveellä eksää noutamaan sen nyt alkuviikosta ja kuskaamaan ex-teinille. Tämä jää nähtäväksi, toivottavasti eksä on suostuvainen moiseen. Tällä kun on ajoittain hankalia kausia jolloin mikään ei tahdo sopia mitä ehdottaa. Harmillista se on jos konetta ei saa teinille kiikutettua sillä silloin kone jää siskon entiselle vuokranantajalle. Höh.
Mielenkiinnolla odotan mitä tämä työpäivä tuo tullessaan, kuulinpa näet että viimeksi kun olin päivän työmaalta pois oli ohjattava saanut totaalisiepit luokan toiselle ohjaajalle. En muuten ihmettele moista, tämä kyseinen ohjaaja kun ei omaa minkäänlaista tilannetajua näiden luokan tenavien kanssa.
Ei lapsia ohjata toimimaan negatiivisella ja lasta alentavalla taktiikalla, kyllähän se niin on. Tämä samainen ohjaaja kun ”tappelee” puolet ajasta kahden muun luokan oppilaan kanssa ja hassua kyllä, toinen näistä lapsista tekee hommat tuosta vaan kun tälle antaa positiivista palautetta ja uskoa osaamiseensa.
Tänään on tarkoitus myös kahvitella anopin kanssa iltasella, junnun synttärikahvit kun on edelleen juomatta. Olen koettanut nyt himppasen tuumia missä kohtaa pitäisin junnulle jonkinlaiset kaverikekkerit mutta jaa-a. Jotenkin tuntuu ettei jaksaisi moisia järjestää mutta toisaalta taas.. No, muhikoon nyt vielä kotvasen ajatus tältä osin.
Ja nyt pitänee ihan oikeasti siirtyä kuosittamaan kuontaloaan jotenkin ihmismoiseen kuosiin, on se kyllä kumma kuinka sekaisin voikaan hiusosasto olla kun menee iltasella kosteilla hiuksilla nukkumaan. Se on siis moro ja viettäkää kivakiva maanantai, minä pyrkinen samaan.
Älyvapaa äiti 