Haudi hou

Virkkausfiiliksissä mennään edelleen tiukasti. Työmaalla tosin valmistui yksi onneton sukka eilen, kertonee hyvin siitä kuinka karsean hektinen päivä eilinen siellä olikaan. Aikuisten oikeasti, sellaisena päivänä kun oppitunnit perustuu pitkälti kokeisiin, kuvikseen ja hiljaisiin tehtäviin ennättää ohjaajakin kutoa sukkaa pätkän jos toisenkin. Ja ihan siinä ohjaamisen lomassa.

Tänään tahti onkin sitten ihan toinen, luvassa kun on musiikkia ja liikuntaa ja niillä tunneillahan ei ennätä edes sukkapuikkoihin päin katsomaan. Pitänee korjata tilannetta mahdollisimman reipashenkisesti aamupalaverissa. Niin ja läksyparkissa.

Kotona ohjelmassa olikin sitten ne normikuviot. Pyykkäystä, sapuskan tarjoilua, läksyjen tarkistamista, niin ja jatkuvaa puhelimen soimista. Kummasti siinä kaiken lomassa ennätin silti virkata aamulla peukkuja vaille valmistuneisiin tumppuihin peukut ja kas, ennätinpä ehtoon aikana virkata peukkuja vaille valmiiksi tumput myös spedelle. Oho!

virkatut2

Kuten kuvastakin jollain tapaa näkyy niin toisen tumpun peukku oli todellakin harjoitusversio. Tiedä, pitäisikö se ihan purkaa pois vielä ja tehdä uusiksi vai antaako vain olla öllöttää muhkuraisena ihan noin ikäänkuin muistutuksena siitä että ei, ei näin.

Ennätin siinä loppuillasta aloittelemaan prinsessankin tumppuja ja johan onkin mukavaa lankaa käsiin tuo Aava. Suosittelen! Oma virkkuujälkikin lähti hieman löystymään eilen virkkaillessa ja se on hyvä se, sillä tiukalla silmukoinnilla tehdyt tumput ei juurikaan jousta ja se ei ole kiva se.

Poikanen 21vee poikkesi ehtoolla avokkinsa kanssa ja tänään tulee todnäk tytär pyörähtämään ehtoosta rääppiksen kanssa. Huomenna ajattelinkin itse napata rääppiksen matkaani kun työmaalta lähden kotiin, saadaan kunnolla väännellä ja käännellä ehtoon ajan pientä ihmistä.

Eilen oli tullut eks-anopilta sähköpostia jossa kyseli josko voisin jälleen lähettää muutaman rääppiksen kuvan tälle, harmillisen harvassa on tapaamiset tyttären ja isovanhempiensa kesken johtuen ihan jo siitäkin ettei tyttärellä tosiaan ole autoa sen enempää kuin korttiakaan.

Illalla laittelin kuvia matkaan ja välitin kuuliaisesti mummin terveiset tyttärelle, samalla selvisi sekin että tytär oli viimeinkin saanut suunniteltua joulun kuvioita omalta ja rääppiksen osalta. Todella mukava juttu että tytär oli päätynyt siihen että menevät isälleen jouluaattona, vaari kun näkee rääppistä paljon harvemmin kuin minä vaikka mielellään näkisi ihan vaikka vähän joka välissä.

Meillä he pyörähtävät sitten kuulemma joulupäivänä ja mikäs, käyhän se niinkin. Eiköhän spede, junnu ja prinsessa järjestä sen verran hektistä menoa joulun pyhinä ettei aika tule pitkäksi vaikka ovi ei taajaan kävisikään.

Vaan jaa. Tässä pitäisi kaiketi ryhtyä entraamaan itseään työmaakuosiin vähitellen vaikka kiirusta ei vielä olekaan. Se on siis moro ja have fun!

2 comments on “Haudi hou

  1. Tosi kivat tuli noista lapasista.
    Teillähän on kivasti jo joulusuunnitelmatkin tiedossa. Vaikka niin meilläkin. Tänä vuonna äidin vuoro on mennä siskon luokse aatoksi, niin me menemme sitten joulupäivänä heille syömään. Tapaninpäivä on kotona oleilua ja lepoa varten.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s