Huomenta ja silleen

Heräsin niin typerään uneen ettei mitään rajaa, ihan kiukuttaa ja harmittaa tässä ja nyt. Ush! No, kahvia koneeseen ja jos sen auringon vaikka saisi, menisiköhän harmitus sillä ohi…

Se sitten tosiaan satoi, satoi ja satoi suunnilleen koko päivän eilen. Välillä paistoi kyllä aurinkokin ja ennätinkin jo miettiä pitäisikö sitä pyörähtää multakaupoilla mutta kun en juuri sillä hetkellä lähtenyt niin kotvan päästä ei tarvinnut moista edes miettiä sillä kas, taas satoi. Ja ukkosti, mutta vain kotvan joka oli tylsä juttu.

Sadepäivä nyt ei toisaalta haitannut lainkaan, sainpahan hoidettua erinäisen määrän leivontakuvioita pois päiväjärjestyksestä. Aloitin Ullantortulla ja sen tehtyäni otin ja silpasin käymään apteekissa ja tyttärellä pikaisesti. Tyttärelle vein muutaman maustepurkin ja keittokirjan hyllystä, toki matkassa oli pari broitsusuikalepakettiakin.

Siihen reissuun lähdin sateettomalla hetkellä mutta markettiin ennätin passelisti kaatosateessa. Just. Kotiuduttuani otin ja ryhdyin leipomaan raparperipiirakkaa, aikani siinä odottelin että sade taukoaisi sen verran ettei nyt ihan tarvitsisi kastua raparpereja hakiessa mutta pah ja pöh, eipä sitä taukoa näkynyt.

Ei ennen kuin olin hakenut ne raparperit ja jo pilkkomassa niitä vauhdilla. Just. Samalla tuli kokeiltua pienen raparperihillokkeen keittelyä, saa nähdä uppooko moinen esim lättyjen seurana tenaville.

Ukon lähdettyä töihin päädyin kotvaksi istumaan ja syömään ja johan siinä otti sitten ohraleipä ja uni iski ihan väkisin ruoan päälle. Vartin verran taisin hyvinkin siinä torkkua sohvalla ennen kuin kampesin itseni pystyyn kahvia keittämään. Hups…

Jotenkin oli kyllä niin superuuvahtanut olo siinä kohtaa että sain tosissani tehdä töitä että sain itseni toimimaan ja palaamaan leipomispuuhiin. Kolmen suklaan hyydykekakku syntyi nopeasti kun sen alkuun sain mutta tosiaan, se aloittaminen kesti ja kesti.

Kakun päädyttyä jääkaappiin soitteli poikanen 18veekin kysyen josko voisin hakea hänet bussiasemalta. Satoi taas kaatamalla ja ymmärrettävästi tuolla ei ollut mitään hinkua kävellä siinä rankkasateessa kotiin. Lähdin pikaisesti noutamaan tuota ja kas, kyytiin osui myös tytär joka oli aikeissa mennä bussilla kotiinsa.

Heivattiin tytär omaan kotiinsa ja kurvailtiin itsekin kotiin, minä ryhdyin laittamaan ruokaa porukalle ja ruokailun päälle keiteltiin taas kahvia. Tällä viikolla sitä on mennyt jokseenkin reippaasti, etten sanoisi. Siis sitä kahvia. Mutta minkäs teet, sitä kun tulee juotua aamulla ja päivällä ja iltapäivällä.

En sitten jaksanut enää ruoan jälkeen ryhtyä kuistia siivoamaan, mutta eipä tuo nyt niin haittaa. Tänään ukko menee aamuun joten voin ryhtyä riekkumaan heti kun siltä tuntuu ilman että tarvitsee miettiä mekkalan määrää. Ihan ensin taidan tosin kuoria soppapotut kattilaan ja josko sen jälkeen ryhtyisi siivouspuuhiin.

Sen sijaan raivailin keittiön, ihmettelin poikasen 18vee kanssa tämän yhtä pelin lisäosatallennetta pleikkarissa ja pyörin, sähelsin ja touhusin ihan sitä sun tätä. Speden iltapalatettuani otin ja touhasin itselleni iltapalasalaatin ja jösses, että se olikin hyvää!

salaatti

Ihan simppelit aineet; salaattia revittynä, fetaa, tonnikalaa, kurkkua, tomaattia ja ranskalaista salaattikastiketta. Nam, nam ja nam. Tänään on melkein ennätettävä jossain kohtaa salaattiostoksille sillä nyt alkaa kaikki olla syötynä jääkaapista.

Siinä iltasella ennätin sitten vielä laitella paikalliseen kirppariryhmään myyntiin pizza prontonkin jääkaapin päältä. Ei siinä, sillähän tulee kerrassaan mainiota pizzaa, mutta oikeasti. Meillä kapinetta on taidettu käyttää ehkä jopa neljästi ja muun ajan se on ollut pölyttymässä jääkaapin päällä.

Käyttöaste voisi olla paljon paremmin jos olisi niin paljon työpöytätasoa että kapine tulisi pidettyä koko ajan esillä mutta kun ei ole ja aika harvoin sitä on viitsinyt kaivella esiin kätköistään. Ja niin. Pizzat tulee yleensä tehtyä pellille uuniin sillä niin homma käy nopeammin ja vaivattomammin.

Jo neljän pizzan erikseen touhaaminen on jokseenkin turhan aikaa vievää puuhaa ja meillähän niitä pizzoja pitäisi vääntää vähintään kuusi jos erillisinä tekisi. Tiedä häntä miten se yhtäkkiä osuikin silmään jääkaapin päältä ja totesin että hemmetti soikoon. Jollekin muulle siitä saattaa olla ihan oikeasti iloa ja usein, ei kun myyntiin vaan.

Olikin muuten haluttua kamaa, likipitäen samantien kapineen alle ilmestyi ostovaraus ja kas, kaupatkin hierottiin kuntoon samantien. Tänään kiikutan kapineen ostajalle joka tahtoo palkita kuljettelun joko herkullisella grilliruoka-aterialla tai vaihtoehtoisesti isolla karkkipussilla. Jep jep, kikkarilla on töissä hän.

Paitsi se kuistinsiivous niin ohjelmassa on tänään myös sisällä siivoilua. Mullan hakemista, ehkä, ja niiden siementen. Iltasella pitäisi sitten lauman naisia rynnätä paikalle, tästä ei prinsessa tiedä vaan tyylikkäästi huijasin häntä eilen kun tutkaili leipomisiani.

”Juodaan sitten sun synttärikahvit iskän ja sisarten kanssa ihan herkkujen kera kunhan iskä on herännyt kauneusuniltaan”-selitys meni yllättävän helposti läpi. Todellisuudessahan tätilauma anopilla vahvistettuna on tulossa yllätyssynttärivierailulle joten hoohoo!

Niin, tosiaan. Siitä on viisitoista vuotta kun prinsessa maailmaan paukahti. On se vaan sitten. Kirkuen tuo tuli ja sitä kirkumista on saatu kuulla kerran jos eräänkin sen jälkeen. Hehee!

Vaan jaa, josko tästä vähin erin ryhtyisi tiskikonetta tyhjentämään, pottuja kuorimaan ja kai sitä kohtsilleen voisi jo sinne kuistillekin sännätä. Se on siis moro ja have fun!

2 comments on “Huomenta ja silleen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s