Huomenta taas

Kovin vauhdilla nämä tilanteet muuttuvat. Minulle paukahti palkaton vapaapäivä tälle päivälle, kas kun se junnun astmapolikäynti. Ukon auto on siis edelleen tiukasti huoltoliikkeessä, nähtäväksi jää kuinka pitkä reissu sillä siellä on edessä. Onneksi tällainen yhtäkkinen aikataulujen muutos kävi työmaalla, ehdottomasti hieno juttu!

Olisinhan minä toki voinut mennä töihinkin ensin, mutta eipä tuossa oikein olisi järkeä ollut. Olisin ennättänyt olla tunnin oman ohjattavan kanssa, sitten olisi pitänyt jo lähteä noutamaan junnua ja kiitämään kohti taysia joten järkevämpi melkein näin. Se kahden tunnin ruhtinaallinen palkka nyt ei tee kummoista lisää tiliin vaikka rahaa toki sekin on.

Eilinen työpäivä oli varsin jees. Lievää hitautta oli liikkeellä osalla tunneista mutta osa sujuikin sitten kuin valssi. Käytöskin oli ihan suht ok, mitä nyt ruokavälkälle lähtö oli ollut piirun turhan lennokas. Se on kumma miten tiettyjen sääntöjen muistaminen on aina yhtä hankalaa. Eikä vain omalle ohjattavalle, aika monelle muullekin tenavalle.

Kotiuduttuani ruokin tenavat, kuuntelin speden lukuläksyn ja siivoilin evästelyn jäljet. Prinsessa jäi ”vetovastuuseen” speden suhteen kun lähdin tyttären ja poikasen 18vee kanssa eks-anopille sisustustuote-esittelyyn. Yllätys oli kerrassaan onnistunut eksää ajatellen, eihän tuolle ollut tullut edes mieleen että me sinne singahdamme onnitellaksemme tätä.

Eks-anoppikin oli jälleen kovin otettu puhumattakaan eks-appiukosta ja mikäs, mukavaahan siellä olikin istua ja höpötellä. Samalla reissulla ennätin sitten kunnolla höpötellä tyttärenkin kanssa, heille on nyt tarjottu kaksiota toisen tulevan mummun läheltä.

Huomenna he nyt sitten menevät asuntoa katsomaan ja asuntoyhtiön sähköpostista päätellen kyseessä on nimenomaan tarjous jonka suhteen he päättävät vain kelpaako asunto heille vai ei ja kelvatessaan asunto on heidän. Toivottavasti oletuksemme on oikea, sen kuvan siitä sai.

Olisihan se nyt in ja pop että he pääsisivät muuttamaan ennen kesäkuuta, laskettu aikahan on jo heinäkuun alkupäivinä. Apua, siihen ei muuten ole juurikaan aikaa, reilut kaksi kuukautta! Vauvalle alkaa onneksi olla kapineet aika hyvin kasassa, tänään lupasin hakea tyttären kanssa äitiyspakkauksen postista.

Muuta uutta ja ihmeellistä tässä ei olekaan sitten sattunut viimeisen vuorokauden aikana. Niin, jos sitten ei lasketa ihmeelliseksi sitä että tämän liikunnanopettajalta tuli postia liittyen prinsessan liikuntatunteihin. Ilmeisesti lääkärin kirjoittama todistus yhdessä itseni kirjoittaman viestin kanssa on saanut open hoksaamaan että tytöllä tosiaan on pahat siitepölyallergiat.

Vaan jaa. Kohtsilleen voisi kenties tutkailla habituksensa kuntoon, mikään kiirehän tässä ei ole vaikka lupasinkin kuskata sekä junnun että poikasen 18vee kouluun kasiin. Tuntuu jotenkin ihan omituiselta olla keskellä viikkoa vapaalla mutta no, josko tässä aamusta ennen lähtöä tekisi jotain pientä kotihommaa.

Se on siis moro ja have fun!