Huomenta päivää

Tai no, ei tämä nyt vielä mikään päivä ole mutta aamu, sitä tämä toki on. Nukuinkin sitten todella sikeästi yön, heräsin vasta kellon soittoon. Himppanen väsymystä ehkä ilmassa, eilisen päivän olin kuin pystyyn kuollut eikä moinen tuntuma tahtonut mennä niin millään ohi.

Työpäivä oli varsin jees, ei valittamista. Ohjattava nyt oli jokseenkin normaalia levottomampi, mikä lie tuota vaivasi, mutta kumman hyvin silti sai tehtyä kaikki hommat mitä pitikin eikä pienintäkään kiukkuilua saati rähjäämistä ollut nähtävissä. Hyvä niin.

Työmaalta kotiin ajeltuani soitin junnulle aikaa parturiin, nyt kun kävi niin että todnäk löysin viimeinkin parturin jolle mielelläni niitä aikoja tilaan sillä kas, ajan saa todella nopeasti. Viideltä junnu istuikin sitten jo puleerattavana ja jopa tuosta tuli komia nuorimies.

Se hemmetin tauti jota me onnistuimme prinsessan kanssa välttämään viime viikon on nyt iskemässä kyntensä meihin. Prinsessa oli tullut eilen kesken päivän kotiin, aivan järjetön räkis ja tukkoinen olo, itse olen aivastellut ja pärskinyt sydämeni kyllyydestä. Voi rähmä!

Iltasella en touhunnutkaan sitten enää oikein mitään. Söin, söin ja vielä syömästä päästyänikin söin. Eks-appiukon lohi on vaan niin taivaallista että sitä on pakko syödä tasaisin väliajoin silloin kun sitä on. Tänään pitänee heitellä loput lohet pakkaseen kunhan nyt olen ensin syönyt työpäivän jälkeen.

Luotsin kanssa siinä höpöttelin illalla facessa, tsekkailin näet työsopparini läpi ja se paljon puhuttu ketjutushan minut sai niin tekemään. Tosin ketjutukseen liittyvää määräystä ei ole enää olemassa mutta pääosin se silti vaikuttaa vakinaistamisiin.

Samalla perusteellahan nuo sopparit on tehty, kaikki kolme. Oletusarvoisesti tämä uusinkin tullaan tekemään samoin perustein eli se on jo neljäs. Käsittääkseni tilanne on kaupungin osalta tällä hetkellä se, että ohjaajia joudutaan lisäämään jatkuvalla tahdilla joten vakinaistamisiinkin saattaa jossain kohtaa tulla painetta.

No, aika näyttänee mitä tapahtuu. Töitä tässä nyt kuitenkin tuntuu riittävän ja sehän se on pääasia. Toisaalta, määräaikaisuudessakin on puolensa, kesälomat on takuuvarmasti pitkät kun olet työttömänä työnhakijana. Vakkarina joutuisikin miettimään onko varaa ottaa palkatonta useampi viikko kesällä.

Yön aikana on muuten ilmestynyt iso ruusupuska keittiön pöydälle. Veikkaanpa, että se on kulkeutunut yläkerrasta tänne, prinsessa kun on tosiaan ihan tukossa ja todnäk on hoksannut itse että kukat ei välttämättä paranna olotilaa vaan päinvastoin.

Rippijuhlien jälkimaininkeja kiskottiin vielä eilen illalla kakun muodossa, naapurin poikanenkin makusteli napa rutisten kakkua, saman taisi tehdä kaikki muutkin huushollin asukit. Nyt kakkua ei olekaan enää jäljellä kuin pieni noko jonka toivon olevan tallella kun työmaalta palailen.

Otin muuten vielä eilenkin vastaan puheluita juhliin liittyen. Ne on olleet ilmeisen onnistuneet sillä niin otettuja vieraan, tai ainakin osa heistä, on ollut. Kun ei vaan olisi malttanut edes lähteä kotiin ja ihan ihmeissään sitä oli kun kelloa autossa katsoi että mitä hittoa, miten siellä näin kauan tuli oltua.

Siitähän sen tietää että kekkerit on onnistuneet kun ei vieraat tahdo malttaa lähteä kotiin. Onneksi, silti, näitä kekkereitä ei ole luvassa uudelleen pariin vuoteen sillä kyllä ne vaan aina veronsa vie, jotenkin tässä on edelleen ihan puolikuollut olotila.

Hauskinta lienee kuitenkin se, että kun havahduin herätysääneen ajattelin ekana että mitä hittoa, miten ihmeessä olen laittanut sen soimaan lauantaiaamuksi?! Hetki meni kelatessa että ei, ei nyt ole lauantai vaan TIISTAI. Niinpä niin, jotenkin tuntuu ettei viikonloppua edes ollut tuossa välissä.

Vaan jaa kuulkaa. Luulenpa, että se olisi vähitellen aika sihtailla omaa habitustaan. Se on siis moro ja have fun!

2 comments on “Huomenta päivää

  1. Juuri noin juhlien pitääkin mennä, että kaikki ovat nauttineet. Pääasiassa tietysti Prinsessa. Onneksi tauti iskee teille vasta nyt niin saitte juhlat ohitettua terveinä. Kyllähän sun soppari kuuluisi jo vakinaistaa, kun ei noita ketjutuksia saisi tuolla tavalla olla. Mutta kuten sanoit, asioilla on aina puolensa. Oletko muuten saanut kesäajalta soviteltua ansiosidonnaista? Sisareni sai aina niinä kesinä kun oli soitonopettajan työstä työttömänä kesät.
    Mukavaa viikkoa!

    • Joo, kesäajaltahan tulee ihan normi ansiosidonnainen koska olen tuolloin työtön työnhakija. Sikäli määräaikaisuus ja työsuhteen loppuminen kesäksi on ihan ok.

      Toisaalta sitten tämä, että aina saa hakea uudelleen omaa paikkaansa on jotenkin no, hölmöä. Nytkin kun on jo valmiiksi tiedossa että jatkan samaa työtä niin hassuahan se on, vaikka niin. Toisaalta. Eihän mikään ole sataprosenttisen varmaa ennen kuin nimet on kirjattuna työsopimukseen… 😀

      Mukavaa viikkoa sinnekin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s