Kyllä ne vauhdilla menee viikot, niin ja viikonloputkin. Tämän viikonlopun saldo on pitkältikin pyykkäyspainotteinen, pari koneellista tuli pestyä lauantaina heti aamusta ukon rehatessa junnun kanssa kaupoilla. Tuli siinä samalla korjailtua romppeita paikoilleen vähän sieltä täältä, kuinka muutenkaan.
Päivällä lähdin sitten ukolle makutuomariksi farkkuliikkeeseen, tämänhän on pitänyt ostaa uudet farkut jo vuosien ajan. Ne viimeksi ostetuthan on vuodelta -99 ja ne toiset tämän käyttämät farkut onkin sitten vuodelta muna ja käpy eli hän on ostanut ne ennen armeijaan menoaan. Hmmm…
Olikin kertakaikkisen miellyttävä shoppailureissu, kahdet täydellisen hyvin istuvat farkut löytyi tuosta vaan kun liikkeeseen ehdimme. Ajelimme vielä mäkkärin kautta, siellähän on pitkästä aikaa Grande el Maco tyrkyllä ja se on ihan ykkösherkkuani se. Siis hamppariosastolta.
Kiikutimme samalla kotiinkin evästä, prinsessahan ilmoitti jo aamusta syövänsä mansessa kun sinne lähti leffaan kavereidensa kanssa. Ukko lähti vielä uudemman kerran ruokakaupassa käymään kun kotiuduimme, me muut jäimme syömään eväitämme.
Iltapäivästä ukko touhusi hampparipihvejä kotosalla, tarkoitus kun oli simppelisti pysytellä hampurilaislinjalla koko viikonloppu. Samalla kertaa tuo otti ja paistoi possun sisäfilepötkön uunissa ja johan taas kelpasi. Ehtoolla tytärkin pyörähti paikalle ja tuijottelimme porukalla Kingin.
Eilen vietinkin sitten pyhäpäivää perinteiseen tapaan eli leffoja ja sarjoja tallenteelta. Illalla tuijotin vielä Koston ennen kuin siirryin petin puolelle. Harmillista että se jäi tauolle, ihan kuten Scandalkin on tehnyt eli mitä ihmettä sitä ensi pyhänä tuijottelee?
Prinsessa puolestaan vietti puolet päivästä kirkossa, riparikuvioita. Manasi jo aamusta moista menoa, eipä silti, niin tuo manasi edellisenä ehtoonakin sillä viikonloppuhan siinä menee ihan pilalle kun joutuu pyhäaamuna nousemaan hyvissä ajoin. Äiti oli yllättäen eri mieltä.
Vaan jaa. Nyt pitäisi kaiketi ryhtyä omaa habitustaan kuosittamaan, kummastelen jälleen kerran sitä miten solmuun hiukset voikaan yön aikana mennä? Se on siis moro ja have fun!
Älyvapaa äiti 
Hiukan rauhallisemmalta kuulosti teidän menonne tänä viikonloppuna. Hyvä niin! Mulla oli lauantaina ostopäivä toisen kaksosen kanssa. Hän etsi ja löysikin itselleen vaatteita Dresmannista. Samalla käytiin hankkimassa velipojalle rannekello armeijaan, että pysyy ajan tasalla, kun ei aina voi olla kännykkä mukana. Lisäksi pyysi karkkia, jota hankin hänelle aimosatsin mukaan vietäväksi. Eilen oli sitten se vierailuilta sotkussa ja kyllähän siitä pojasta oli tullut ihan sotilaan näköinen ja oloinen. Nyt tuntui jo menevän paremmin kun oli huomannut, ettei se tupakaveritkaan ole niin hirmu ihastuneita viikkoon olleet. Lisäksi oli päässyt siellä keskustelemaan kapteenin ja papin kanssa ja tuli siihen tulokseen, että kyllä hän palveluksen haluaa suorittaa ja aukkiinkin olisi halukas, joten eiköhän se tuosta nyt suju. Alku aina hankalaa, mutta onneksi helpotti jo äidinkin oloa!
Alkuhan on takuulla hankala kun armeijaan menee! On se niin täydellinen muutos normaalielämän rytmiin ettei mitään rajaa. Hienoa, että on himppasen jo helpottanut, josko se siitä vielä ihan tosissaan iloksi muuttuisi.
Kotituliaiset on kovassa kurssissa siellä, olkoonkin että sotkustakin saa vaikka mitä. Onhan se silti paljon hienompaa kun se on äidin ajatuksella tuomaa 🙂
Jep, viikonloppu oli varsin rauhallinen, onneksi, joten kummasti sai akkuja ladattua. Oikein mukavaa tiistaita!