Huomenet taas

Selvästikin tässä on siirrytty lomamoodiin sillä kas, minä heräsin vasta kun kello soi ja se on outoa se. Harmillista, että moinen oli pakko laittaa soimaan mutta minkäs teet, kun juhlaa pukkaa päälle niin sitä sitten pukkaa päälle. No, huomenna ei tarvitse heräillä kelloon eikä mihinkään muuhunkaan jos ei siltä tunnu.

Vaan olin minä sitten illalla väsynytkin. En ihan hetkeen muistakaan olleeni niin väsynyt kuin eilen illalla. Liekö syynä se, että työpäivän perään menin jälleen kuin Viitamaan piru (mistähän tämäkin sanonta on) aina iltakasiin asti, syömäänkin ennätin vasta viiden kanttiin.

Työpäivä oli varsin jees mutta miksi ei olisi ollut; pääasiassahan se sisälsi siivoilua, järjestelyjä, filmin katselua ja yhteisleikkejä. Työmaalta liukenin heti oppilaiden lähdettyä ja mukanani keikkui parikin pakettia. Opelta ja ohjattavalta, hehän minua lahjoivat.

Kurvasin siskon kautta ja nakkasin tälle tämän lahjapussukan, samalla sain sitten paketin itselleni. Kotiin ennätettyäni keittelin pikana kahvit sillä kas, minunhan oli kotvan päästä lähdettävä uudemman kerran liikkeelle ja tällä kertaa sittariin.

Ukko kun oli kiikuttanut prinsessan ja junnun sinne näiden päästyä koulusta ja siinä määrin lenssuinen ukko oli, että kysyi josko minä hakisin. Ihan sama oikeastaan, itsenikin kun oli sinne vielä suunnattava. Sittarissa tein parit joululahjahankinnat lisää ja nyt alkaa tämä osasto olla hyvällä mallilla.

Kotiin ennätettyäni laittelin samantien limpputaikinan tulolleen, siinä samalla järjestelin tasoja sillä kummasti niille kertyy aina päivän aikana niille kuulumatonta tavaraa. Ja ei, syyllinen moiselle en ole minä, lähinnä ukkoa ja tenavia moisesta on syyttäminen. Limpputaikinan noustessa viikkailin puhtaat pyykit kaappeihin.

Ekan pellillisen uuniin saatuani ryhdyin väsäämään toista taikinaa, siinä taikinan noustessa tyhjensin pyykkikoneen ja laittelin pyykit kuivumaan ja tulipa sinne laitettua uusi koneellinenkin pyörimään samalla kertaa. Takaisin keittiöön, pyörittelemään limppuja ja niiden nousua odotellessa ennätin sitten syödäkin.

Toisen pellillisen uuniin lykättyäni ilmestyi ex-teinikin paikalle. Hän oli käynyt päivällä siellä ekassa ultrassa ja niitä ultrakuviahan siinä sitten tuijoteltiin innoissamme. Voi vitsi! Kyllä on tekniikka mennyt eteenpäin ja reilusti, 4deet ja 3deet antaa ihan uskomattoman tarkkoja kuvia!

Jösses, sillähän on jo nenäkin! Ja kaameen kokoinen haba! OMG! Kaikki oli ollut varsin hyvin ultrassa, pituutta ihmisenalulla oli ollut ruhtinaalliset viitisen senttiä ja kovin tuo oli ollut aktiivinen häärääjä siellä kolosessaan. Totesinkin ex-teinille että ei sitten ole äitiinsä tullut, taitaa olla enemmänkin enomiestensä kaltainen hän.

Raskausviikotkin tarkentui samalla ja mitään muutoksia niihin ei kirjattu mutta muutama päivä pidemmällä kone väittää raskauden olevan kuin kuukautisten mukaan olisi. Se maaginen 12 viikkoa tuli täyteen tarkalleen tänään eli ehkä tässä jo uskaltaa vähän paremmin tämän osalta hengittää…

Ex-teinin lähdettyä kotiin siivosin leivontakamineet pois ja hinkutin keittiön kuntoon. Täyttelin tiskikoneen loppuun ja läväytin sen päälle ja en siinä kauaa ehtinyt istua kun siirryin jo pakiseeraamaan limppuja maailmalle lähteviksi. Kolme limppua lähtee tänään koululle ja yksi anopille, yhden laitoin junnun juoksuttamaan naapurustoon varapoikasten äidille.

Kun viimein kasin jälkeen olin saanut tenavatkin iltapalatettua en jaksanutkaan enää muuta kuin istua ja olla. Kympin kanttiin hiippailin sänkyyn ja totta tosiaan nukuin kuin tukki. Tai olisin nukkunut ellei spede olisi kömpinyt jossain kohtaa yötä ylitseni väliin. Tosin simahdin samantien takaisin unille joten ei merkittävää häiriötä.

Kohtsilleen pitäisi herätellä tenavat sillä kasilta pitää olla jo kovaa kyytiä menossa kohti koulua. Juhlien jälkeen menemme, näin olen ymmärtänyt, samantien käymään anopilla ja sen perään suuntaamme ukon kanssa kaupoille sillä se kinkku ja erinäinen määrä muuta jouluruokahärpäkettä odottaa noutajaa.

Iltapäivästä aion sitten aloitella sitä ihan todellista siivoamista eli ihan ensin säntään yläkertaan ja todnäk revin tukoittain hiuksia päästäni kun ryhdyn junnun huonetta raivaamaan. Käsityksemme siivoamisesta kun on ihan himppasen eriävä ja se mikä on junnusta siivottu on minusta edelleen liki kaatopaikka.

Huomisesta olen alustavasti suunnitellut välipäivää kaikelle tekemiselle, prinsessa ja junnuhan leipovat kaiketi tänään piparit joten sikälikin välipäivä sopii ihan hyvin huomiselle. Maanantaina laitetaankin sitten iso pyörä lopullisesti pyörimään, tiistaina on edessä kuusen asettelu ja koristelu ja keskiviikkonahan on sitten se jouluaatto.

Vaan jaa. Nyt taidan tutkailla omaa habitustani ja ryhtyä niihin herättelypuuhiin. Se on siis moro ja have fun!