Huomenta vaan…

Se on ihan justaansa täällä, loma! Reilu 5 tuntia töitä ja sitten, jes! Ja hyvä onkin että on, eilinen työpäivä ei sisältänyt alkuunkaan niin paljon huokailua kuin edellinen mutta eipä sen voi sanoa ihan tuosta vaan menneenkään. Oma ohjattava oli jälleen samassa moodissa kuin niin monena aikaisempanakin päivänä joten plääh.

Mä en osaa! En osaa! Mä en sitten tee! En tee tätä enkä tee tätä! En tee! Niinpä niin. Kaksi aukeamaa matikkaa, toinen aukeama kymppiylityksestä vähennyslaskussa ja toinen kertotaulujen kertausta. Aikaa kaksi tuntia. Mutta ei. Mä EN tee! Selvä, se on jokseenkin huono päätös mutta oma päätöksesi se toki on.

Ekasta tunnista meni tähän kiukutteluun liki se koko kolme varttia. Jopa lasku 12-4 oli muka mahdoton laskea. Lopulta tenavan käteen läntättiin helmitaulu, kun ei muka muuten osannut, ja kas, muutama lasku tuli tunnin lopussa laskettuakin.

Seuraavalle tunnille jäikin sitten runsaasti urakoitavaa sillä tenava tiesi kyllä, että ne tehtävät todellakin tehdään. Tiesi tuo senkin, että tehtäviä tehdään sitten vaikka ne pikkujouluille varatut vikat kaksi tuntiakin jos niikseen on mutta ei, välitunnilla niitä EI tehdä. Ei vaikka tenava haluaisi ja halusihan tuo. Ulos minä lapsen silti passitin ja kas, seuraavalla tunnilla tämä sitten osasikin laskea.

Ei siinä kovin kauaa mennyt kun koko aukeama oli valmiina eikä juuri pidempään mennyt kertotauluaukeamassakaan joten tenava ennätti vielä kotvan piirrelläkin ennen ruokailuun lähtemistä. Mutta on tämä. Toivonpa tosiaan, että tenava palaa joululomalla takaisin tämän syksyn normimoodiin, älytöntä taistelua.

Pikkujoulut sujui varsin mukavasti ja kas, kello oli yhdessä ennen kuin kunnolla ennätin huomata. Ou jes, ja kotiin! Ja herttinen kuulkaa, ihan joululahjan kera! Aisaparit ottivat ja yllättivät minut ihan täysin skumppapullollaan! Kotona en ehtinyt juuri muuta kuin hätinä kääntyä, kas kun olin lupautunut hakemaan ukon työterveydestä tämän sieltä päässessä.

Juu, se on ukko nyt kaapannut itselleen sen lenssun jota tenavat on meillä innokkaasti vaihdelleet jo useamman ajan. Ennen tuon noutoa kurkkasin postin ja ilahduin suunnattoman paljon sillä jipijipi! Siellä se Japanista matkannut paketti viimein oli! Jes! Prinsessan joulu on ehdottomasti pelastettu!

Poikaset, ne alakoululaiset, ennätti passelisti kotiin ennen kuin lähdin ukkoa hakemaan ja voi pojaat kuulkaa! He toimittivat kumpainenkin aputontun virkaa, speden repussa oli äidille joululahja entiseltä työkaverilta. Omg! Ei olisi tullut mieleenikään, että hän minulle pakettia laittelee!

10436312_10152881327128771_6477130343779158618_n

Pyörähdin hakemassa ukon ja ryhdyin touhuamaan. Ihan alkuun pyöräytin limpputaikinan ja ekojen noustessa pellillä touhusin sapuskaa lapsille. Ihan simppelillä eväällä mentiin jälleen eli tadaa, ranskalaisia ja nakkeja. Ennätin itsekin syömään kun sain ne ekat limput uuniin, ruokailun jäljet sain siivottua sillä aikaa kun tokat limput kohosi ja ekat paistui.

Tokat limput uuniin saatuani pyöräytin vielä toisen limpputaikinan ja kas, seuraavien limppujen paistoon pääsyä odotellessa sain siivottua keittiön ihan kunnolla ja laitettua tiskikoneen päälle. Hieman kuuden jäljestä sain ne vikatkin limput uunista ja jätin ne jäähtymään tiskipöydälle siksi aikaa kun päätin pyörähtää uudemman kerran marketissa.

Niinpä niin, sama pää kesät talvet ja en sitten tietenkään ollut muistanut oman ohjattavan lahjaa vaikka joka aivaten ainoa kerta markettiin mennessä siitä itseäni muistutinkin. Ex-teini oli passelisti porhaltanut kesken limppu-urakan meille joten nappasin tämän mukaani.

Marketissa pyörähtely tuotti kuin tuottikin tulosta ja kas, nyt on paitsi se ohjattavan lahjapuketti hankittuna niin samoin on myös siskolle lahja toimitusta odottamassa. Koska emme edelleenkään ole sen kummemmin soitellut tai jutustellut niin ajattelin tänään kiikuttaa lahjuksen paikalle työmaalta kotiin ajellessa.

Kotiin palattuamme ryhdyin sitten laittelemaan paketteja kuosiin ja ex-teini lähti vähitellen kotiinsa. Pientä kumparetta tuolla on jo nähtävissä, ja mikäs, nythän niitä viikkoja on oletettavasti plakkarissa 11+4 joten eipä ihme, että hieman kumparetta jo näkyy.

Itseasiassa, tänään hänellä on sikiöseulontaultra ja tämän ultran jälkeenhän vauva-asian saa ottaa jo ihan luvan kanssa julkisestikin puheeksi. Laskettu aika on sijoittunut heinäkuun alkupäiville joten jännitystä on luvassa vielä pitkäksi aikaa. Apua!

No, toisaalta, tämä tuleva tapahtuma on kertakaikkisen ihana ja jotenkin minä olen sujahtanut jo ihan täysin mummuksi. Tuntuu jotenkin ihan mahdottoman upealta ajatella, että ihan oikeasti, kohta se mummon asema on ihan konkreettisesti tässä, ei siihen kesään nyt niin mahdoton aika ole.

10801839_10152882511313771_1242172976046122881_n

Ex-teinin lähdettyä nakoin vielä limputkin sellofaaneihin sillä tänäänhän niistä lähtee kolme liikenteeseen. Aisapareille ja oman luokan opelle olisi tarkoitus moiset kiikuttaa, siitähän on tullut oikeastaan jo perinne tältä osin. Tälle illalle on uusi limppusavotta luvassa sillä huomenna niitä lähtee jälleen kolme liikenteeseen, poikien opeille ja minua lahjalla muistaneelle työkaverille, eli junnun matikanopelle.

Aiemmin hän opetti sitä prinsessalle kun tälle ei tahtonut millään aueta ne matikan jutut ja kas, nythän prinsessa kiskoo kokeista ihan simppelisti kaseja ja ysejä mennen tullen. Kun se matikka aukesi niin se todella aukesi ja se tuntuu olevan ehkä yksi helpoimmista aineista prinsessan mielestä.

Vaan jaa. Luulenpa, että siirryn nyt vähitellen tutkailemaan jälleen kerran tätä omaa habitustani. Se on siis moro ja have fun!

 

2 comments on “Huomenta vaan…

  1. On sitä taas sulla kiirettä pidellyt! Toivotaan nyt että ohjattavan mieli tuosta taas tasoittuu, kunhan tämä jouluhössötys saadaan päätökseen. Alkusyksy oli kuitenkin jo erinomainen.
    Ihania lahjoja nuo limput!
    Oikein hyvää viikonloppua ja rauhallista lomaa!

    • Toivotaan ja näin uskoisin, syksy kun oli tottatosiaan erinomainen ihan kaikkineen ohjattavan kanssa!

      Minusta ihan parhaita lahjoja on aina ne, johon antaja on nähnyt vaivaa ja panostanut. Ja mikä onkaan sen parempi lahja kuin jokin joulupöytään sopiva kun on kyseessä ihmiset jotka joutuvat touhuamaan urakalla niitä joulukuvioita, josko edes himppasen helpottaisi sitä urakointia.

      Hyvää viikonloppua sinnekin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s