Huomenet jälleen

Vaan olipa se kertakaikkisen päräyttävä paluu työmaalle kaippareiden osalta, muuta tässä ei oikein osaa sanoa. Tai jaa, ehkä toinen kaippareista pääsi himppasen keveämmällä laskulla mutta luokka-aisapari sai kyllä varsinainen ryminäalun paluulle.

Eka tunti vielä meni ihan jees mutta sitten se alkoi. Ja ihan tosissaan alkoikin. Monenlaisiin tilanteisiinhan sitä on työvuosien aikana joutunut mutta tämä oli kyllä ihan jotain käsittämätöntä. Kiinnipitotilanteitahan työssä tulee väkisinkin aina välillä kun joku kuumakalleista ei vain ota millään asettuakseen puheella, sille nyt ei voi mitään.

Vaihtoehtoina näissä tilanteissa kun on joko se a. kiinnipito sen ajan että kuumakalle rauhoittuu tai b. se, että joko muut oppilaat tai irtaimisto tai kumpainenkin yhdessä kärsivät erinäisiä vaurioita ja sittenkin kuumakalle on otettava jossain kohtaa rauhoittumaan.

Eilen tarjolla oli nyrkkiä, potkuja, erinäinen määrä laatuadjektiiveja tyyliin vttuilijat, pskapäät, pskankäryiset akat, ja hännänhuippuna reilusti ilmassa lentänyttä sylkeä joka ei osunut ihan maaleihinsa vaan maalikohteiden vaatteisiin lähinnä.

Määräänsä kauempaahan moisen tilanteen ei voi antaa jatkua sillä oikeasti. Yhden riehuessa, raivotessa ja karjuessa on muun luokan aivan mahdoton tehdä oikeastaan mitään muuta kuin ihmetellä tilannetta. Sittenkin, vaikka nämä kuinka yrittäisivät saada jotain kirjoihinsakin aikaan.

Lapselle annettiin monta tilaisuutta rauhoittua ja asettua aloilleen mutta eipä tuo niistä mahdollisuuksista ottanut onkeensa. Heti kun tästä päästi irti alkoi potkiminen ja lyöminen uudelleen joten eipä siinä auttanut enää muu kuin pyytää vanhempia hakemaan lapsi kotiin.

Omalle ohjattavalle on kyllä pakko antaa täydet pisteet tämän tilanteen osalta. Hän istui rauhallisesti omalla paikallaan ja aina välillä nosteli matikan kirjaansa ilmaan näyttääkseen oliko tehty tehtävä oikein. Valitettavasti jouduin vaan toteamaan tälle että en minä nyt tänne näe mitä vastasit, mutta tee niitä mitkä osaat ja katsotaan myöhemmin kaksin niitä.

Liekö sitten kuitenkin se aamuinen säpinä yhdessä joululaulutuokion kanssa ollut hieman liikaa, tokavikalla välkällä ohjattava sitten otti ja päästi mopon karkuun ulkoillessa ja minä kiikutin käsipuolessani tämän sisälle kellojen jo soitua ja löydettyäni tenavan potkimasta toisen luokan lapsosta säärille.

Huoks. Sisävälkkää pukkaa siis tälle päivälle, olkoonkin että kaksikko sopi riitansa ja tenava pyysi anteeksi liki samantien kun sain tämän rauhoittumaan. Se mopo nyt oli jäänyt ilmeisesti keulimisasentoon sillä vikalla tunnilla totesin, että eiköhän siirrytä eriytystilaan, luokassa kun hommasta ei nyt vaan tule mitään.

Tenava kun teki kaikkensa häiritäkseen muita eikä saanut laitettua tikkua ristiin omien tehtäviensä osalta. Eriytystilassa tuolla meni hyvinkin kymmenkunta minuuttia ennen kuin osasi asettua aloilleen. Eihän tuo nyt minua sillä enää siellä häirinnyt, minä istuin ja luin tämän keikkuessa milloin tuolilla, milloin pöydän alla.

Kun tenava viimein sai moponsa asettumaan niin mukaan otetun monisteen toinen puoli valmistui vartissa. Toinen puoli jäi tälle päivälle, saa nyt nähdä missä välissä se sitten tehdään. Ja uudelleenhan se mopo lähti keulimaan siinä koulusta lähtöä tehdessä, ei siinä auttanut muu kuin seistä vieressä ja vahtia, että ne ulkovaatteet meni päälle asti ja reppukin päätyi selkään ennen kuin tämä lähti ovista.

Että sellainen työpäivä sitten se. Töistä kurvailinkin suoraan hammaslääkärille ja kas, kyllä minä sanon että se hamppulääkäri on painonsa arvosta kultaa. Nyt on kuulkaa poskihammas kunnossa eikä operaatio tuntunut yhtään missään.

Poski tosin on ihan hiivatin kipeä suuta aukoessa mutta se johtuu puudutuspiikistä. Piikin laitto nyt ei tuntunut miltään mutta puudutuksen kadottua sen kyllä on tiennyt tarkalleen mihin kohtaan se piikki on laitettu. No, pikku juttu sano!

Kotona pesin pyykkiä ja touhusin muutenkin kotihommia, ukko oli onneksi laitellut ruoan valmiiksi joten riitti kun länttäilin lautasille sitä tenaville. Itsellä maha murisi kuin heikkopäinen mutta se puudutus. Ei siinä uskaltanut edes ajatella vielä syömistä.

Ex-teinikin siinä pörähti jälleen paikalle ja kokolailla loppupäivän tuo kotosalla notkuikin. Viiden kanttiin uskaltauduin viimein itsekin syömään ja olipa se ihana kokemus. Iltakahvit, puikkojen heiluttelua ja erinäinen määrä muuta sähläämistä ja siinä se päivä sitten olikin.

Yöllä näin jokseenkin omituisia unia joista osa oli niin eläviä että olen nyt aamusta naureskellut itsekseni. Ihan oikeasti. Jos tuttu erityisope pitää useampisivuisen esitelmän raveista (!) joita ei edes harrasta niin voiko siinä kohtaa tehdä muuta kuin nauraa?

Ja jos moisen esitelmän jälkeen lähdet ukon kanssa metsään samoilemaan ja kehoitat ukkoakin varomaan hevosta (!) joka istuu puunlatvassa (!!!) niin voiko sillekään muuta kuin nauraa? Ja ihmetellä oman päänsä toimintaa, sitäkin olen tässä tehnyt unille käkätellessä.

Vaan jaa. Nyt taidan vähitellen alkaa tutkailla tätä habitustani joka on ihan lievästi sanottuna jälleen kerran rähjääntyneen puoleinen. Se on siis moro ja have fun!

10 comments on “Huomenet jälleen

  1. Huomenta! Onpahan sinulla ollut työpäivä. Onko ko. lapsella jokin sairaus? Vai miksi hän on niin arvaamaton?
    Ai juu.. Unohtui tyystin onnitella Mummoudesta…!
    Vieläkö jouluksi otat tilauksen sukista? Ihan yksiväristä…

  2. No huomenta!

    Asennevamma taitaa olla isoin ongelma kyseisellä lapsosella 🙂

    Kiitokset onnitteluista! Ja niin, saattaa olla että vielä ennättäisi juuri ja juuri yhdet sukat valmistua ennen joulua, nythän puikoilla keikkuu yhdet mutta niiden jälkeen puikot on vapaana 😀

    • Asennevamma kuulostaa pahemmalta kuin jokin sairaus. On siinä vanhemmillakin kestämistä. Haluisin harmaat pitkävartiset sukat miesten kokoa. Sellainen sukan suu joka pysyisi ylhäällä jotenkin…ja voi pestä!
      Laita sähkistä dalsbruk@windowslive.com ja kerro sun hinta 😊 tuo osoite tulee vaan mun puhelimeen nii ei lahjan saaja hoksaa..

      • Minäpäs kuule tutkailen tilanteen ja laittelen viimeistään huomenissa sähköpostia asian tiimoilta.

  3. Nyt vasta lukaisin noita viikonlopun tekstejä, että pääsin selville tuosta Mummoudesta, josta Sini mainitsi. Aivan tuhottoman paljon Onnea Irkku ja muu perhe! Erityisonnittelut tietysti tulevalle äidille!
    On sitä taas ollut viikon aloitusta noilla koululaisilla. Mä olen edelleen sitä mieltä, että on sääli kaikille lapsille, kun erityisluokista yritetään luopua ja integroida lapset ns. normaaliin luokkaan. He kun selkeästi tarvitsevat tiukat opettajat ja kurin ja pienen tilan ja vähän liikkuvia muuttujia, jotta homma toimii. Noissa tilanteissa kärsii aina kaikkien oppiminen ja opettajien jaksaminen. Voimia teidän luokalle näille viimeisille viikoille!
    Hienosti hoitui sun hammaslääkärikeikkasi. Mun pitäisi vielä tässä kerran mennä, että saisin tuon yhden reiän pois päiväjärjestyksestä, mutta kun lapsillakin oli reikiä niin pitänee laitella niitä nyt ensin kuntoon.
    Toivottavasti tänään on rauhallisempi työpäivä!

    • Tästä esylasten integroinnista olemme pitkälti samalla linjalla. Toki osan kanssa se onnistuu, mutta valitettavasti joukossa on aina käytöshäiriöpuolen kanssa kamppailevia lapsia joille ei sovi mitenkään hyppyyttäminen pitkin poikin.

      Jos taas lapsella on vaikeat oppimisvaikeudet niin aika usein lapsi putoaa auttamatta oppimistahdissa kauas muiden ns normipuolen oppijoiden taakse ja se taas saattaa aiheuttaa käytöspuoleen ongelmaa ajan kanssa.

      Sehän tässä itsensähoitamispolitiikassa tuppaa aina olemaan se isoin ongelma; jos joku lapsista tarvitsee jotain niin ensin hoidellaan heidän tarpeet ja sitten vasta tutkaillaan jäikö enää itseen käytettävää.

      Rauhasta nyt en tiedä, mutta ainakaan lentäviä kapineita ei näkynyt, ei sen puoleen laatusanojakaan…

  4. Ihan samaa mieltä olen Sarin kanssa erityisluokkien säilyttämisestä. Ihan hirmuisen pitkä matka on tuollakin lapsella normikoululaiseksi. Toivottavasti ohjaajien taidot riittävät ja hermot kestävät ja pääsette muutoksen alkuun. Eipä kyllä ole helppoa. Kuinka pitkälle muuten näillä lapsilla on mahdollisuus ohjaajaan?

    • Kovin kirjavia on nämä käytännöt ohjaajien suhteen. Oma ohjattavani on ollut todella onnekas kun on saanut oman ohjaajan, muuta porukkaa luokassa ohjaa sitten toinen ohjaaja ja tietysti minä aina silloin kun omalta ohjattavalta siihen kykenen.

      Mitä itse olen tilanteita kuulostellut eri puolilta koulumaailmaa, niin pääsääntöisesti omia ohjaajia ei juuri ole. Olkoonkin tarve suunnilleen mitä luokkaa tahansa. Tällähän hetkellä tilanne on se, että ohjaajia vähennetään monen kaupungin ja kunnan palkkalistoilta, haluaisinpa olla katossa katsomassa miksi tilanne muuttuu ajan mittaan…

  5. Taas selailin kuulumisianne. Elämää riittää ja se on hyvä asia 🙂
    Mummoutta sanon aina mielessäni ansaitsemattomaksi armoksi. Niin mukavaa se on.

    Meillä pojanpoika on päässyt erityisluokalle ja olen siitä tosi kiitollinen. Eteneminen kouluaineissa on hyvä, kun ei tarvitse niin paljon ”sählätä” isossa luokassa. Jos todella omia ohjaajia olisi riittävästi saatavilla, se auttaisi, mutta tulevaisuus ei tuossa suhteessa näytä kovin valoisalta. Olen iloinen, että ohjattavasi on saanut lähelleen juuri sinut 🙂 Tämä lauseesi taas kerran vahvisti ajatukseni :” Että miettii nyt ihan itse jaksaako nyt vai ruokailun jälkeen…” Johdonmukaisuus puree ja auttaa kasvamaan aikuiseksi, sitten joskus.

  6. Johdonmukaisuus on omasta mielestäni ainoa keino toimia tilateissa. Johdonmukaisuus ja se, että säännöt ei vaan muutu kesken menon, se mikä on sanottu pitää eikä siitä muutu edes oman jaksamisen mukaan vaan ei on ei ja kyllä on kyllä. 🙂

    Niinhän se mummous takuulla on. Kunpa nyt vaan sinne asti sitten päästäisiin, hitsiläinen aikaahan tässä vielä on… 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s