Niinpä niin…

En minä nyt ihan samanlaista vauhtia saanut päälle eilen kuin edellisenä päivänä, mutta ei se päivä sentään ihan öllöttäen mennyt. Aamusta laittelin pyykkikoneen päälle, tyhjensin tiskikoneen ja tutkailin sängystä ylös kömpineen speden voinnin. Lämpöä tuolla vielä oli mutta ei mitenkään älyttömästi, maha sentään oli asettunut täysin.

Nakkasin poikasen 18vee koululle, evästin speden aamupalalla ja kas, pakkohan se oli ryhtyä vähän jotain tekemään. Kohteeksi valikoitui makkari, sehän oli saanut pintapuolisen imuroinnin ja viihde-elektroniikkaosaston putsailun edellisenä päivänä osakseen kun se varsinainen tarmoilu oli mennyt muihin alakerran huoneisiin ja yläkerran rappuihin.

Mikään ei ole juurikaan inhottavampi imuroituva kuin parisängyn alusta, jos minulta kysytään. Toki edellisenä päivänä sen imuroin niin hyvin kuin sen vain pystyy ilman että roimii sänkyä osiin mutta nyt olikin toinen ääni kellossa. Se oli vain hetki ja makkari oli todellakin mullin mallin, samaa voisi melkein sanoa pihastakin.

10354871_10152704056828771_5841363584519498404_n

Pikkupakkanen oli vielä omiaan patjojen ja peitteen tuulettamiseen ja tulihan siinä samalla kertaa ohjattua kuistilta ulos sinne lennähtänyt sinitiainenkin. Alkukesästähän ohjailin kuistilta ulos varpusta, jos en ihan väärin muista… No, kuitenkin, jätin patjat ja peitteen pihalle ja ryhdyin riekkumaan ihan tosissani.

Imuroin runkopatjat, speden petin, television hyllyn päältä niin etu- taka- kuin sivuosiltaan ja tulipa siinä samalla kertaa kokeiltua seinienkin imuroimista vaikka niissä nyt ei pölyä näkynytkään. Makkarin ja olkkarin tapetit kun on ihme röpyliäistä pintaa ja eikös moinen voikin kerätä pölyä? Voi se.

Imuroinnin lomassa pääsin toteamaan junnunkin voinnin, tämä kun köpötteli viimein alakertaan aamupalalle ja niinpä niin, jaapa jaa, eipä tuo näemmä ollut vielä kunnossa tuokaan. Kaksi puraisua leivästä ja oksentamaan. Just just. Minä jatkoin makkariurakointia, pesin lattian, hinkutin jalkalistat ja kas, johan alkoi näyttää hyvältä.

Välillä piipahdin hakkaamassa patjoja pesäpallomailalla (juu, mattopiiskan mentävä aukko on ja pysyy tiukasti) ja takaisin makkariin palattuani intouduinkin kokeilemaan onko se tapetti tosiaan niin hankala irrotella kuin ukko on väittänyt. Speden sängyn kohtahan oli moiselle testille oiva sillä kas, spedehän nyppi pienempänä tapetista paloja iltana jos eräänäkin.

10710537_10152704097703771_3901038619988705996_n (1)

Hahaa, ei se kuulkaa ole alkuunkaan hankala irrotettava! Riittää, kun kiskaisee tapetista isomman palan irti, siis pintakerrosta, ja sen jälkeen suihkii haaleaa vettä seinään kiinni jääneelle ”pohjaosalle” ja kas, niin se vain irtoaa sievästi liuskoina irti ihan melkein tuosta vaan. Välillä näköjään pitää lisätä hieman vettä ja avitella vaikka kynnenkärjellä mutta hankalaa; no ei tod!

Saattaapa siis hyvinkin olla, että tässä päivänä eräänä makkarista katoaa tapetit. Ja sama kohtalo on edessä olkkarillakin, ongelmahan on lähinnä siinä että siinä kohtaa kun niitä alkaa tosissaan kiskoa irti niin pitäisi olla valmiina jo mietinnöt siitä mitä tilalle. Ja niin, täytyyhän siinä sitten huonekalujakin toki siirrellä pois tieltä ja asuakin pitäisi samalla kun kaikki on mullinmallin joten se suunnitelma…

En siis jäänyt enempää sitä tapettia repimään, vaikka myönnän, että sormet moiseen hommaan kovin syyhysikin, vaan sen sijaan laittelin sähköpostia Jyskin asiakaspalveluun. Kas kun niin. Keväällähän tuli ostettua se uusi tuplapeite Jyskistä ja voi että kun se peite olikin ihanan paksu ja lämmin ja iso ja vaikka mitä. Sanalla sanoen, mainio.

Nyt tässä kuukausien mittaan peite on muuttunut vähemmän mainioksi, sen täytteet kun on lähtenyt elämään ihan omaa elämäänsä. Toisissa kohtaa peittoa on suorastaan LÄJÄPÄIN täytettä, toisissa kohtaa täytettä taas ei ole yhtään. Ja ei, peiton pöyhiminen, ravistelu, täyteläjien tökkiminen saati mikään muukaan vastaava ei tilannetta auta.

Ja ne täytteettömät kohdat. Ne ei ole mitään pikkupikkukohtia, ehei, ne on ihan reilusti sellaisia 20 kertaa 30 alueita siellä ja täällä. Se on aika inhottavan vilpoinen tunne kun passelisti sellainen täytteetön kohta osuu rintakehän alueelle ja kun koetat saada peitteen niin, että siinä rintakehän kohdalla olisi täytettä niin sitten sinulla onkin siinä sellainen kymmensenttinen paakku tissien kohdalla. Huoks.

Sähköpostin laitettuani kannoin patjat takaisin sänkyihin, petivaatteita en sentään ryhtynyt vielä laittelemaan ja ryhdyin pullataikinan tekoon. Enpä olekaan aikoihin leiponut pullaa ja mikäs sen parempi hetki moisen tekoon on kuin päivä jolloin yksi oksentaa kaiken suuhunsa laittaman…

Leipomisen päälle lykkäsin kinkkukiusauksen uuniin iltapäivää varten, lämmitin poikasille ruokaa, junnuparkahan nyt ei pystynyt sitä syömään, ja siivoilin jälleen kerran keittiön kuntoon. Iltapäivästä petailin vuoteet kuntoon, hain poikasen 18vee koululta, touhasin speden kanssa tämän päivän koulutehtävät ja evästin, jälleen kerran, tenavat.

Illansuussa pyörähdin ex-teinin kanssa hakemassa fb-kirppiksen kautta spedeä ajatellen ostamani palapelin ja todettakoon, että siitä tulikin todellinen suosikki… Ex-teinille, poikaselle 18vee ja junnulle. He näet kokosivat palapeliä kimpassa innokkaina keittiössä useampaan kertaan.

1237806_10203127944379707_2872988403544059242_n

Toisaalta, spedeä ei palapeli enää siihen aikaan illasta oikein kiinnostanutkaan joten mikäs siinä. Ei se huonoa tee karttaa koota muidenkaan, ei. Ex-teinin lähdettyä kotiaan kohti iltapalatin speden ja tämän siirryttyä makuulleen komensin peteihinsä muunkin joukkion.

Ei liene mikään yllätys että simahdin yöunille liki samantien kun kympiltä sänkyyn kömmin. Näin ollen ei liene yllätys sekään, että havahduin hereille varttia vaille viisi ja kas, tässähän sitä nyt on istuttu, kitattu kahvia ja mietitty päivän kuvioita. Kotona kun tulee tämäkin päivä vielä vietettyä.

Iltapäivästä on speden open tapaaminen ja aamupäivästä pitäisi käydä Jyskissä, sieltä kun soitettiin iltapäivästä ja todettiin peitteen olevan maanantaikappale, täytteen kun ei todellakaan pitäisi lähteä yhtään mihinkään liikkumaan. Vaihtoehtoisesti otan uuden peitteen, muita tuotteita peitteen arvosta tai lahjakortin. Ihan varmaksi en ole vielä asiaa päättänyt, nythän käytössä on keväällä vinttiin päätynyt vanha tuplapeite.

Vaan jaa. Kaipa se pitäisi katsella josko tälle habitukselleen tekisi jotain. Ihan tässä kotikuosissa kun en viitsi kylille lähteä kansaa säikyttelemään. Onneksi ukko lähtee töihin niin että ennätän ennen tämän lähtöä pyörähtää siellä Jyskissä, opetapaamiseen otankin speden mukaan mikäli tällä vain ei ole enää tänään lämpöä.

Se on siis moro ja have fun, sano!

2 comments on “Niinpä niin…

  1. Niin se sun vähän siivoaminen vain jatkuu…..mä en uskalla edes ajatella mitä sulle tarkoittaa suursiivous! 🙂
    Mulla on lapsena ollut tuo samanlainen palapeli ja vieläkin se on jossain tallessa. Sitä tulee aina välillä kasattua ja lapsetkin pitivät siitä löydettäessä. Sitten mulla oli sellainen missä on pohjoismaat ja eurooppa. Kartta vain näyttää nykyisin hieman erilaiselta….
    Huomenna onkin edessä lähtö Tallinnaan, joten toivottelen nyt hyvät viikonloput!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s