Herkullinen kotiinpaluu

Jos kohta työpäivä oli mainio niin samoin oli kotiinpaluu. Ukko oli ottanut pekkasen, samoin on ensi perjantain laita jolloin menemme katsomaan Sami Hedbergiä. Ja mikä olikaan pekkasen käyttötapa? No, kaupoilla tuo oli aluksi kieppunut ja sen perään alkanut kokata. Voin kertoa, että työmaalta kotiin palatessa odottaneet omatekoiset kananugetit oli taivaallisen hyviä!

Minä sen sijaan rojautin takapuoleni nojatuoliin niitä nautittuani, laitettuani pyykkikoneen päälle ja keitettyäni kahvit ja jatkoin urakkaa jonka aloitin edellisenä iltana; uusimman varapoikasen, 15v, villasukkien kutomisen. Kyseinen varapoikanenhan on juuri samainen kaippari joka on pitänyt huolta poikasesta 18vee kerran jos eräänkin kylillä.

Ollut meidän mukana mökkireissulla, poikanen 18vee on ollut tämän mökillä juhannusta jne. Moiseen poikaan on helppo luottaa ja moisen pojan kanssa on hiivatin helppo höpötellä tämän käydessä. Ei tuota oikein 15veeksi uskoisi parhaalla tahdollaankaan, ulkonäkökään kun ei ole 15veen vaan helposti voisi kuvitella poikasen 18vee olevan se nuorempi poika.

Ja valmistahan siitä tuli sitten iltasella, tosin se vaati kaksi jaksoa Helppoa elämää, pari jaksoa tinanappeja, jakson hauskoja kotivideoita sekä molemmat kummankaat. Välissä ennätin ripustaa pyykkejä kuivumaan, kiikuttaa puhtaita kaappeihin ja komenteerata junnua ja tämän serkkupoikaa.

10626586_10152664843348771_7791695511764833385_n

Myönnettäköön, että kudoin villasukkia työmaallakin aina välituntien aikana. Ja ruokkiksella. Ja läksyparkin oppilaiden lähdettyä odotellessani uusia tulokkaita. Ja siinä aamutuimaan kun hoksasin ettei olekaan mitään valmisteluja tehtävänä. Eli eipä ihme. Enpä ole toisaalta aiemmin kutonut sukkaparia alle 24 tunnin, en vallankaan niin että olen ennättänyt välissä hoitaa työpäivän, pyykit ja hötkyilyt muutan vaan.

Ukko sen sijaan jatkoi touhuamista keittiössä. Minä kun toin yhtenä päivänä työmaalta tullessani Annassa olleen pull-apart-bread-ohjeen ja kas, sen pohjalta ukko touhasi. Tsiisus, harvoin saa niin taivaallista iltapalaa kun meillä sai eilen. Siis täydellistä ja ihan joka tavalla! Maustemössön salaisuutta ukko ei suostunut paljastamaan eikä tuo noudattanut ohjetta täysin kasaamisvaiheessakaan mutta omg!

10672321_10152664611293771_1754896427976004519_n

Mahtavat maut!!! Ei siitä paljon jäänyt lapsille kerrottavaa, sitä kun oli pakko käydä närppimässä vähän joka välissä kun paikan sai. Niin minun kuin ukonkin. Koetanpa muistaa laitella jonkinlaista ohjettakin tänne, ja suosittelen todella kokeilemaan.

Muilta osin eiliseen ei juuri muuta mahtunutkaan. Junnun varpaat on harvinaisen karut katsella, aivan mahdottomat turbopallerot. Mahtaako ne laskea ollenkaan? Jalkapöydän pinta on kuin täyteen puhallettu ilmapallo mutta sinerryksiä / viherryksiä ei missään kohtaa tällä hetkellä näy. Astumista jalka ei edelleenkään kestä muuta kuin kantapään osalta.

Tämän päivän ohjelmaa ei sitten olekaan sen kummemmin suunniteltu, mitä nyt ukko aikoo taas pyöriä ja häärätä keittiössä. Ja nyt lisää hiljaisen rauhallista aamukahvia eli se on moro ja have fun!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s