Huomenet taas

Eilinen työpäivä sujui kuin leikki, jos näin voi sanoa. Ei siis maata mullistavia tapahtumia, ihan sitä peruskauraa tyyliin matikkaa, äikkää, uskontoa ja lisää äikkää. Ei huono. Ohjattava on pysytellyt kokolailla rauhallisena nuorukaisena ja se yhden päivän mittainen sisävälkkärankkupäivä on pitänyt tämän välkkätoiminnankin jokseenkin kunnossa.

Työmaalta hilppasinkin tyhjään kotiin, spede näet soitteli koulusta päästyään että voiko mennä kaverille. Aikamoista reissulassemeininkiä on tenavalla nähtävissä. Annoin luvan ja ilmoitin samalla, että kolmelta pitää tulla kotiin. Itse kurvailin siis tyhjään torppaan josta kurvailinkin samantien markettiin ruokaostoksille. Dolmiopäivää vietimme me.

Ennätin siinä passelisti syödä, ruokkia tenavalauman ja kerätä erinäisen määrän pyykkejä koneeseen odottamaan pesua ennen kuin siirryin junnun kanssa lekurin suuntaan. Se turvotushan tässä on se hämmentävä asia koivessa, samoin se, että jalkapöytä on ihan mahdottoman kipeä.

Venähtänythän tuo on nilkasta, se nyt on aivan selvä juttu, mutta lekurin vääntelyjen ja kääntelyjän jälkeen tämä oli valmis toteamaan, että todennäköisesti nilkka tulee tokenemaan ihan omia aikojaan kuosiin eikä jää edes ”löysäksi”, siinä määrin napakalta se käteen tuntui. Mutta se jalkapöytä.

Sen hän kyllä kuvauttaisi nyt uudelleen. Ja niin, niistä kepeistä ei nyt kyllä kannata vielä luopua, toki sille jalalle voi varata varoen painoa ja yrittää vaikka pyöritellä sitä aika-ajoin mutta ne kepit nyt saa edelleen olla tiukasti ne varsinaiset kulkuvälineet. Junnu hiippaa siis tänä aamuna uudemman kerran kuviin isänsä kanssa ja iltapäivästä saan todnäk kuulla tulokset jalkapöydän luiden osalta.

Ne kun ei ollut tunnusteltavissa alkuunkaan turvotuksen alta ja niitä kipeää tekeviä kipukohtia oli jalkapöytä täynnänsä. Toki ne kipukohdat saattaa olla ihan vain sen tämmin jäljiltä edelleen mutta lievää ihmetystä aiheutti lekurissakin se, että välissä jalka tuntui jo liki kivuttomalta ja on nyt parin-kolmen päivän aikana kipeytynyt uudelleen ja ihan tosissaan.

Iltasella olin juuri aikeissa kaivaa esiin logistiikan numeron kun onnenkantamoisen tapaan junnua kuskannut taksikuski laitteli viestiä missä ilmoitti moneltako hakee pojan tänä aamuna. Minä kärppänä vastaamaan että junnu menee aamusta lekuriin ja olin juuri sitä logistiikan numeroa kaivelemassa esiin, mutta passaako ilmoitus ihan tätä kautta eli aamutaksia ei tarvita, vasta iltapäiväkyyti on tarpeen.

Ja kappas, sehän passasi joten sain keskittää tarmoni logistiikan numeron etsimisen sijaan tiskikoneen pesu-urakan valmistumisen odotteluun, keittiön tasojen hinkkaamiseen ja pyykkien narulle kiikuttamiseen. Siinä lomassa ennätimme lukea speden kanssa tämän lukuläksynkin ja ennätinpä hetken seurata speden ekapelisessiotakin.

Myöhemmin illalla istahdinkin sitten jälleen nojatuoliin sukkapuikkoja heiluttamaan. Työnalla on sukat sekä serkulle että tämän tyttärelle, tyttärelle mustaa ja valkoista, serkulle ajattelin laitella valkoisten raitojen sekaan toista väriä.

10665793_10152656704798771_8950947653021936924_n

Josko näiden jälkeen tutkailisin useamman parin isompia sukkia tulolleen, siis suunnilleen sitä samaa kokoa kuin nämä, normistihan tulee kudottua sitä about oman kintun mukaista kokoa koska sukat tästä torpasta kulkeutuu yleensä suunnilleen samalla jalankoolla varustetuille ihmisille. Serkulla ja tämän tyttärellä taas on miehekkäät kintut joten pitää muistaa niiden senttimitta ja tehdä sillä.

Nukkumaan hiippasin kympin kanttiin, tai no, nukkumaan ja nukkumaan, töllöähän siinä tuli vielä töllättyä. Nukuinkin varsin mainiosti yön, mitä nyt huomasin olevani armeijassa alokkaana ja jossain kohtaa yötä olin sitten sieniretkelläkin. Siis minulle TÄYSIN mahdottomia puuhia molemmat mutta minkäs teet, unessa kaikki on mahdollista.

Olen tässä ennättänyt miettiä maailman merkillisyyttäkin. Kun voihan se toki olla, että olen kulkeutunut jotenkin todella kauas nykyrealismista mutta sittenkin ennätin illalla ihmetellä miten on mahdollista, että naamiksessa joku avautuu siitä kuinka epäreilua on että tiskikone hajoaa.

Toki, olisin samaa mieltä jos meillä tuo masiina nyt pimahtaisi, mutta kun kyseessä oli kahden ”aikuisen” talous jossa toinen on työttömänä niin oudolta se kuulosti. Ja oudommaksi meni, siinä samassa yhteydessä kun avautuja muisti mainita että justaansa joo, eiköhän se nassahtanut juuri kun pankki siirsi tilille lainarahaa. Asuntoon. Joka olisi nyt sitten siis oma.

Hmmm… Aika mielenkiintoista, että pankki tänä päivänä antaa työttömälle asuntolainaa, etenkin kun tiedän että avokilla on ihan normitulot eli ei mitkään huipputulot sentään. Toki tämä on selitettävissä sillä, että appiukko on laittanut maallisen omaisuutensa lainan takuiksi, onhan se asuntokin johon laina on nyt otettu tämän ja veikkaanpa, että tämä pahnanpohjimmainen saa sen aivan polkuhintaan.

Jotenkin tämä avautuminen asunnonostoineen sai miettimään appiukonkin puheita. Kun juurihan hän vuosi takaperin selitti kovaan ääneen kuinka haluaa että pahnanpohjimmainenkin saa oman osansa, aivan kuten kaksi vanhempaa sisarustaan. Ja tämä selitys tuli siinä yhteydessä kun appiukko oli antanut itselleen aiemmin ostamansa auton pahnanpohjimmaiselle synttärilahjaksi.

En tuolloin viitsinyt sanoa oikein mitään asiaan, tosiasia kun on se, että appiukko ei todellakaan ole antanut näille kahdelle isommalle sen enempää autoja, ajokortteja kuin suostunut rahoittamaankaan moisia edes näennäisillä summilla. Minkäänlaista rahallista tukea ei ole muutenkaan ollut nähtävissä, joskus tiukempina aikoina jouduimme appiukolta lainaamaan mutta ne maksettiin aina heti takaisin.

Toki me olemme saaneet käyttää mökkiä kuin omaamme (miinus ne appiukon säännöt) mutta niin sitä on saanut muutkin käyttää. Ja toki toisen tyttären mökkireissut on mennyt appiukon lompakosta syömisineen ja juomisineen mutta sittenkin. Että en minä nyt oikein ymmärrä missä kohtaa tässä nyt sitten pidetään huoli siitä, että kaikki kolme sisarusta saa oman osansa.

Tai niin, toisaalta, saa. Onhan ukko saanut oman osansa, mutta se on ihan ukon ja minun ihan itse hankkimaa omaisuutta, ei sen hankinnassa ole kukaan tukenut. Eli onko sittenkin kysymys siitä, että hän ei halua pahnanpohjimmaisen jäävän vähemmälle omalle kuin esim me jotka hankimme itse omaisuutemme? Mene ja tiedä ja toisaalta, aika turhaahan se on edes pohtia.

Missään ei ole koskaan sanottu, että maailma on reilu paikka. Ainoastaan se on mainittu ettei elämästä selviä hengissä. Niin ja se, että jos ei mitään yritä niin ei mitään saakaan. Ilmanko tässä on yritystä riittänyt…

Vaan jaa kuulkaa, luulenpa, että ryhdyn vähitellen kesyttämään kutristoani. Kohtsilleen saa herätellä tenaviakin ja valmistautua ihan tosissaan sinne työmaalle siirtymään. Illalla onkin luvassa se ukon työmaatutustuminen joten ihan reporankoina ei tänään joudeta olemaan. Se on siis moro ja have fun!

2 comments on “Huomenet taas

  1. On se hyvä, että Junnun jalkaa kuvataan uudelleen. Kun ei tuo niin hyvältä kuulosta. Tosin tiukoillahan se jalkapöytä siellä pinnojen välissä oli, mutta eipä jalkapöydän luutkaan ole niin paksuja, etteivätkö olisi voineet siellä napsahdella.
    Teet ihania sukkia. Mä olen tosi laiska raidottamaan, yritän aina vain etsiä hyvän värisiä pätkävärjättyjä lankoja. Helppo kutoa tv:tä katsellessa kun ei tarvitse laskea kerroksia eikä mitata senttejä. Raidat tulevat omalla tahdillaan.
    Mukavaa päivää ja onnistunutta työmaatutustumista illalla!

    • Hentoisiahan ne jalkapöydän luut on ja nehän siellä tosiaan sitten napsahteli. No, eiköhän nuo tuosta kuosiin saada ja lääkäri lupaili puhelimessa että mitään pysyvää haittaa napsahteluista ei tule jäämään 🙂

      Töllön ääressähän sitä tulee itsekin kudottua mutta jotenkin nuo menee niin rutiinilla, että ei niitä kerroksiakaan tule juuri laskettua. Kai se on että kun tekee riittävän monet niin ne vain hupsahtaa käsistä tietyllä kaavalla. Mene ja tiedä. Kiitokset kehuista 😀

      Oikein mukavaa keskiviikkoa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s