Mieletöntä!!!

Lähes päivälleen 11 vuotta sitten meille saapui kutsumaton vieras. Tai saapui se jo aiemmin, mutta vasta silloin joku muukin huomasi sen saapuneen. Sen jälkeen elämämme muuttui vuoristoradaksi jossa mentiin välillä alas, välillä ylös ja välillä sivuluisussa.

Viimeisen vuoden ajan vieras on jättäytynyt taka-alalle. Ymmärtänyt, ettei voi olla kaiken keskipisteenä jokaisella hetkellä. Että ei voi määrätä, hallita ja vaatia kaikkea huomiota. Antanut elämän kuljettaa ja istunut takavaunussa.

Tänä kesänä vieras on välillä unohdettu kokonaan. Vain hetkittäin vieras on muistettu, mutta tuolloinkin lähinnä sivulauseessa epäillen että vieras ei enää viihdy paikalla.

Tänään aiomme heiluttaa vieraalle hyvästiksi. Toivomme, että emme häntä enää tapaa vaikka ihan varmuuden vuoksi käymmekin varmistuskeikalla lokakuussa, ihan vain ollaksemme varmoja siitä ettei hän halua enää asumaan ja elämään kanssamme.

En väitä, ettenkö olisi kiitollinen siitä että olen saanut vieraaseen tutustua niin huonoimpina kuin parempinakin päivinä, olenhan oppinut tältä paljon. Iloinen häneen tutustumisesta en silti voi olla koskaan, en sittenkään että hän opetti paljon. Olisi edes valinnut jonkun muun kämppiksekseen kuin sen jonka valitsi, olisi meitä aikuisiakin ollut joita kiusata.

Pääasia kaikessa silti on se, että vieras on viimeinkin päättänyt lähteä. Emme jää kaipaamaan, emme itke perään vaan heilutamme iloisina vieraalle ja toivomme, ettei hän enää koskaan tahdo meitä tavata.

HEI HEI VIERAS, HYVÄÄ MATKAA SINNE MINNE IKINÄ LÄHDITKIN!

Kirjoittanut Seidi Kategoriassa Astma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s