Ihan pihalla

Hohoo, kello lähenee viittä ja minä ”vasta” heräsin. Ei huono! Vaan kyllä minä sitten nukuinkin, kumahdin unille ihan kesken iltaisen ohjelman, en tainnut varttia yli ysiä pidemmälle hereillä pysyä. Toisaalta onko ihme, likipitäen koko päivä meni pihalla. Sairastupalaiset lötkötti vuoroin sisätiloissa, vuoroin trampalla ja minä pyörin sisällä aamukasin jälkeen tarkalleen sen verran, että tein ruoat, tyhjäsin tiskikoneen ja laittelin uusia likaisia sisään.

Enhän minä osannut lopettaa siihen kivikkokohdan raivaukseen saati nurmikon leikkuuseen. Pöh ja pah. Riekuin siinä sitten kukkapenkitkin kesäkuntoon, ne kun oli jääneet vielä vallan perkaamatta. Ja ne ruohosakset. Siis niiden kanssa riekkumisesta ei tahtonut tulla mitään loppua. Kun ne on niiiiin ihanat joka aivaten ainoaan kohtaan johon ruohonleikkurilla ei yltä. Ja pensaiden juurellakin ne on niin ihanat.

Ainoa pienimuotoinen kämmi niiden kanssa on ollut se, etten sitten ole tajunnut pitää hanskoja kädessä klipsoessani ja sen kyllä tuntee käpälissään. Oikea käsi on suhteellisen kipeä, jos näin voi sanoa. Rakkoja siihen ei kyllä ole ilmestynyt vaikka se siltä tuntuukin. Ehkä tänään kiskaisen hanskat käteen ennen kuin ryhdyn touhuamaan…

Illansuussa hilppasin vielä ukon kanssa uudemman kerran terraan ja tällä kertaa multaa ja kesäkukkia hakemaan. Jotenkin ukon mukana olo aiheuttaa aina sen, että puolet suunnitelmistani unohtuu matkalla ja jäljelle jää vain ja ainoastaan se ihan ääneen sanottu syy asioida liikkeissä. Niin nytkin.

En todellakaan muistanut ostaa pensastukea mustaherukalle. Ei, en todellakaan muistanut ostaa pitkää pihakukkalaatikkoa ulkorappusten reunaan ja ei, en todellakaan muistanut ostaa pyöreää ruukkua rappusiin. Siinä kohtaa kun olin jo valitsemassa pihapataan laitettavia kukkia tuli kyseisetkin hankinnat mieleeni mutta ei, en todellakaan jaksanut enää palata ruukkuja kurkkimaan.

Näillä mennään siis, tänään kurvailen mitä todennäköisimmin uudemman kerran sinne terraan, poikanen 17v on onneksi koulusta vapaapäivällä joten pääsen liikkumaan niin halutessani. Koetanpa samalla houkutella pojan kanssani pihahommiin, eilen hän ajeli hätinä pienen pätkän nurmikkoa sillä ”täällä saa lämpöhalvauksen”. Niin?

Itsehän olin jokseenkin varma siitä, että olen käräyttänyt niin kasvoni, käsivarteni kuin selkänikin topin yläpuolelta mutta ilmeisesti en sillä mitään kuumotuksia saati kirvelyitä ei ole havaittavissa. Väriä sen sijaan sain ihan jokaiseen osaan jota ei vaatteet verhonnut ja se on hyvä se.

Tautitilanne torpassa alkaa näyttää paremmalta, mitä nyt junnu pitää tiukasti edelleen lämmön päällä. Eilen mittari ei noussut enää 37.3 korkeammaksi joten näinköhän taudista suoriudutaankin vielä ilman antibioottikuuria. Spede taas oli silmät luirussa, keuhkot lentovalmiudessa ja räkävanat nokan alla kun heräsi eilen, lämpö oli onneksi maltillinen 37.6 eikä se siitä enää päivän mittaan noussut, päinvastoin.

Iltapäivällä lapsi söi jo ruokaakin ihan suhteellisen hyvin, se syömättömyyshän on aina selkeä merkki siitä ettei spede ole kunnossa. Prinsessa oli pienenä sellainen lapsi joka lopetti syömisen kuin seinään jos oli kipeänä ja spede näyttää kuuluvan samaan porukkaan. Ja voin kertoa, että kumpainenkin on HYVIÄ syöjiä, koskaan ei ole tarvinnut tuputtaa ruokaa vaan molemmat on vetäneet kuin pienet eläimet evästä napaansa joka aterialla.

Illalla spede jaksoi jo touhuta pihallakin apupoikana, ts nosteli risuja kottikärryihin seuranani. Kippaaminenkin hoidettiin kimpassa, samoin kuin kesäkukkien istutus joten luulenpa että speden kohdalla tauti alkaa olla voitettua kantaa. Kotona minä tuon silti pidän tämän päivän, ihan varoiksi ja kun kerran työmaan osaltakin on päivän kuviot jo sovittuna.

Ja kappas, sieltähän se pikkukääryle sitten tepsuttikin vessan kautta sohvalle ja todettakoon, että lämpöä ei ole mutta ne keuhkot nyt edelleen suunnittelee lentoon lähtöä yskänpuuskien muodossa ja nenä tuuppaa tavaraa runsain mitoin ulos. Ihan hyvä päätös siis jättää tarhailu väliin tältäkin päivältä, ja toisaalta se kuumeeton päivähän pitää olla ennen tarhaan menoa ja eilen aamulla sitä lämpöä vielä oli.

Tälle päivälle suunnittelin siivousoperaation sisätiloissa ja sen perään taidan suunnata taas tuonne pihalle touhuamaan. Ruohosaksille kun löytyy edelleen pätkittävää. Jos oikein hulluksi heittäydyn niin saatanpa ryhtyä purkamaan puuvajan sisältöäkin näkyville ja ruokkoan kaattiskamat erilleen niistä jotka saa jatkaa eloaan ja oloaan vajan puolella.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, se on moro ja have fun!

piha

2 comments on “Ihan pihalla

  1. Hyvä luoja nainen! Mä hengästyn tota sun vauhtiasi jo pelkällä lukemisella. Nurmikko meilläkin pitäisi ajaa eikä lääniä ole kuin hiukan, mutta silti ei saa otettua konetta esille………Hyvää viikonloppua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s