Ihanaa, se on perjantai!

Eilen työmaalla palattiin selvästi normimoodiin ja hyvä niin. Normimoodilla tarkoitan simppelisti sitä, että tenava ei saanut yksiäkään raivareita vaikkakin ilmoitti ensisanoikseen kuviksen tunnilla että ei tee ohjeiden mukaista kuviksen työtä. Luonnollisestikaan en moiseen huudahdukseen kiinnittänyt huomiota, mitäpä sitä suotta. Tekee tai ei tee, turha siitä kinaamiseen on aikaa käyttää ohjeiden antovaiheessa.

Ja niin, kas kummaa, tenava otti ja ryhtyi tekemään samaa työtä kuin muutkin kun siihen asti päästiin. Varsin rauhallinen päivä siis, jos näin voi sanoa. IPssä hommat sujui tutulla kaavalla joten ei ihmeitä sielläkään. Kotimatkalla nappasin speden kyytiin, kotona evästin tenavat ja söin itsekin saatuani keittiön ruotuun. Oikeastaan mitään sen ihmeempää en iltasella enää tehnyt, olinhan jo aamulla viikkaillut puhtaat vaatteet kaappeihin ja siivonnut sieltä täältä.

Minä kun tosiaan olen aamuvirkku ihminen, kaikkinainen kotitöiden tekeminen työpäivän jälkeen tuntuu suorastaan tervanjuonnilta. Ukon iltavuoropäivinä täällä ei voi aamuisin riekkua mutta onneksi aamuvuoropäivinä voi ja niinpä ajattelin tänään ottaa ja pyyhkiä pölyt, puunata tasot ja hinkuttaa sieltä täältä ennen kuin siirryn sinne työmaalle.

Tänä aamuna sitä aikaa kun on puolisen tuntia normaalia perjantaiaamua enemmän, kiitos ns pitkävuoron jonka tänään teen. Aamutaksille suuntaa luokka-aisapari ja minä siirryn työmaalle vasta normiaikaan. Ajatuksena on josko saisin alakerran likipitäen totaaliseen kuosiin ennen työmaalle lähtöä, poikanen 17vee kun on imurivuorossa tänään ja koska on lisäksi vapaapäivällä saa hän hoitaa imuroinnin sillä aikaa kun me muut olemme töissä ja koulussa.

Tänään on muuten kertakaikkisen mainio päivä. Poikanen 19vee tulee lomille notkuttuaan viime viikonlopun armeijan harmaissa. Nyt näitä lomaviikonloppuja onkin sitten luvassa useampi peräkkäin ja hyvä niin, liki kateudella olen kuunnellut kahta lapsensa samaan aikaan armeijaan lähettänyttä äitiä joiden pojat ovat olleet liki kaikki viikonloput lomilla.

Vaan jaa. Nyt taidan siirtyä aluksi oman habitukseni ruokkoamispuuhiin, sen jälkeen voisikin laittaa pölyhuiskan heilumaan nyt kun spedekin heräsi jo. Se on siis moro ja have fun!

2 comments on “Ihanaa, se on perjantai!

  1. Tuosta edellisestä hekottelin tälle: ”lastenhoitajan, vanginvartijan ja sosiaalityöntekijän sekoitus”. Voiko sitä enää sen paremmin ilmaista 🙂

    Kun taas selailin useampia päiviäsi yhteen menoon, tajusin, kuinka tärkeää todella on saada lapsi ymmärtämään myös käytännössä syyn ja seurauksen lakia. Oikeassa elämässä kun sitä ei voi kuitenkaan välttää meistä kukaan. Joskus tulee onneksi jokaiselle myös positiivisia erityisyllätyksiä, mutta pääsääntöisesti metsä kyllä aina vastaa huutomme mukaan…

  2. mm olen itsekin naureskellut kerran jos eräänkin sille, mikä tämä minun ammattikuvani oikeastaan onkaan. Aivan hölmöltähän tämä toisinaan tuntuu mutta minkäs teet, tätä tämä on 😀

    Niin, opittavahan se on. Ja kun siitä syyn ja seurauksen laista pidetään tiukasti kiinni, niin ehkä tenava sen jossain kohtaa oppii niin, ettei se syy-seuraus-yhteys tulisi enää mieleen siinä kohtaa kun syy on jo saatu aikaan. Toivotaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s