Huhhuijakkata

Eilen työmaalla ohjattava ei ollut alkuunkaan kiukkuisella päällä, enemmänkin ongelmaksi muodostui se että tenava oli kertakaikkisen levoton ja impulsiivinen. Normaalistihan tenava aloittaa päivän olemalla ekan tunnin puoliunessa ja väsyksissä, kyllä tämän saa hommia tekemään jossain kohtaa mutta siihen menee aikansa.

Eilen ei todellakaan ollut sitä väsymystä ilmassa yhtään. Hommiin ryhtyminen nyt oli ensin niin ja näin kun tenava oli tosiaan kuin lähtökiitokäskyä odottelemassa, onneksi matikassa oli niin helppo aihe että kun sain viimein kynän toimimaan niin jo se toimikin. Seuraavalla tunnilla tenava olikin sitten jo täysin lentoonlähdössä, jos näin voi sanoa.

Aikamoinen tekeminen siinä oli, että sai tämän asettumaan tehtävien pariin, mutta asettui tämä sentään aina siihen asti kun oli lukuläksyn aika. Onneksi lukuläksyt on nyt mieluisinta ikinä ja lukeminen sujuu, ja sujui, hienosti, ongelmallisia oli ne hetket kun piti odotella omaa lukuvuoroa ja uusia roolijakoja. Jollain tuostakin sutviinnuttiin, onneksi ja ruokailuun lähti säheltävä ja höpöttävä tenava.

Ruokailu oli mennyt onneksi hyvin, samoin ruokavälkkä ja onneksi loppupäivä oli kuvista ja sain tenavan tekemään innoissaan rekkakuvia. Huh! Jo ennen ruokailua kysäisin tenavalta, että kai sinä otit aamulla lääkkeet ennen kotoa lähtöä, tenava totesi heti että en, unohdin. Ilmankos. No, päivä saatiin sutviintumaan joten… mutta aikamoista se kyllä oli, näin voin sanoa ihan suorilta käsin.

IPssä ei sitten ihmeitä ollutkaan. Hommat sujui normikaavalla, kuten aina, ja päivä oli lopussa ennen kuin kunnolla ehdin kissaa lausua. Ukko oli jälleen hakenut speden tarhasta joten minä sain kurvailla suorinta tietä kotiin. Pesin pyykkiä, täyttelin tiskaria, kudoin, söin, tarjoilin evästä eli ihan peruskauraa tältäkin osin.

Oikeastaan ainoa eilisen himppasen mitääh-fiilistä herätellyt tapahtumasarja sattui jo aamusta. Minähän tosiaan otin siskon fb-kamuksi edellisenä ehtoona ja siinä taksilaista odotellessa sain siskolta viestin että mitä ihmettä; ootko poistanut mut uudelleen kamuista kun olit vielä hetki sitten kun aloin viestiä fbssä kirjoittaa.

Ööö… Siis en ole ensimmäistäkään kertaa poistanut. Enkä toista. Mitä täällä tapahtuu? Kurkkasin puhelimella pikaisesti naamiksen ja kas, sisko oli tosiaan taas pois kamulistalta. Ahas. Lisäilyt ja nyt ihmettelemme koska fb päättää poistaa kaveruutemme seuraavan kerran, se ilmeisesti sitten on tehnyt sen ihan omin päin silloin ekalla kertaakin. Outoa!

Tänään spede jää päiväksi kotiin sillä ehdotukseni siitä, että ukko veisi tämän vasta ysiksi tarhalle ei saanut kannatusta. Ennemmin hän pitää tenavan kotona koko päivän kuin kuskaa muutaman tunnin takia. Jahas. No, eipä tarvitse kurvailla mihinkään aamusta ja se on kiva se.

Illansuussa meidän on tarkoitus lähteä juhlistamaan a. anopin ja b. ukon synttäreitä anopille. Näin on toivottu ja tähän olemme lupautuneet. Saapa nähdä mitä siitä sitten tulee. Poikanen 17v jää lapsenvahtitoimiin ja pienintäkään käsitystä vastassa olevasta ohjelmistosta ei ole muuta kuin muiden osallistujien osalta. Ai kun kiva. Ja silleen.

Taidan siirtyä tutkailemaan habitustani peilin ääreen, työmaa kutsuu tosiaan normia aiemmin joten se on kohta taas menoks. Se on moro ja have fun!

2 comments on “Huhhuijakkata

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s