Vaan onpas se nyt merkillistä

Eilinen työmaalla piipahtaminen sai selvästikin kropan heti työmaavalmiuteen vai miten muuten on selitettävissä se, että heräsin jo puoli kuudelta. Tässä nyt on kuitenkin lomalla opittu nukkumaan puoli seiskaan, seiskaan ja ihan tuosta vaan. No, kaipa se on se stressihormoni jota alkoi erittyä oitis kun työmaalla kävin sillä siis ihan oikeasti.

Esimies on totta tosiaan säheltänyt asian jos toisenkin, en niitä nyt lähde sen kummemmin erittelemään. Siinä määrin sähellystä kuitenkin oli ilmassa, että otin ihan suosilla kotiuduttuani yhteyden pääluottoon joka sattumoisin on muutenkin kavereitani. Asia on tämän sähellyksen osalta siis selvityksessä, mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää.

Olihan tuo säheltänyt muutakin mutta katsotaan nyt mitä ne sähellykset poikii, ne ei niinkään sitä stressitasoa nosta sillä nehän ei varsinaisesti liity minuun. Ehkä kuitenkin se eniten stressitasoa nostanut osio oli IPn uusi sijainti koululla. Olihan siitä puhetta jo keväällä mutta silti. Jotenkin elin toivossa että kesän aikana IP löytää vielä järkevän paikan mutta kukkua kans.

IP siirtyy siis yhdistettyyn käytävä-sali-piha-pienluokka-alueeseen. Tarkoittaen käytännössä sitä, että kun IP alkaa puoliltapäivin vietämme ensimmäisen tunnin-pari joko käytävällä, salissa tai pihassa. Jonka jälkeen siirrymme sinne pienluokkaamme joka taas aiheuttaa sitten omat haasteensa sekin.

Kauhulla odotan mitä tapahtuman pitää kun aloittelemme käytävällä. Ohjattavanihan kun tarvitsisi ehdottomasti seinät ja oven pystyäkseen rauhoittumaan ja luulenpa, että hän ei todellakaan tule olemaan ainoa joka tästä ratkaisusta kärsii. Miten pidät vilkkaat tenavat tietyllä alueella käytävällä touhuamassa kun ovien takana tunnit menossa ja pitkä käytävä suorastaan kutsuu juoksentelemaan ja riehumaan?

Ja entä siinä kohtaa kun siirrymme sinne luokkaan. Sinne meidän luokkaan joka on ohjattavalle ennestään tuttu. Edessä on takuulla runsaasti hiusten raastamista ja hermojen koettelua sillä oikeasti, aivan takuuvarmasti ohjattava heiluu joka kaapilla jolla vain ehtii ihan vain näyttääkseen ja esitelläkseen muille kerholaisille mitä kaikkea hienoa open kaapeissa onkaan.

Open pöytä taas. Ohjattavalle on ollut todella vaikea hahmottaa, ettei open pöydän tavaroihin saa koskea. Siis EI saa koskea. Voin vain kuvitella, kuinka monesti joudun raastamaan tenavan open kapineiden kimpusta pois. Ja ne pulpetit. Takuuvarmasti ohjattava ei ole ainoa joka tahtoo hieman kurkkia pulpetteja läpi ja lapset, noin yleisesti ottaen tuntien, saattaa joissain tapauksissa intoutua niin pulpetin sisällöstä että siinä saa olla silmä tarkkana, ettei pulpeteista katoa tavaraa IPläisten reppuihin.

Totesinpa ihan suoraan koulusihteerille eilen, että minua tuskin tulee tämän lukuvuoden jälkeen näkymään kyseisessä koulussa sillä niin huonosti hoidettua touhua näkee harvoin. Jos kohta kuvittelin, että sen alkuperäisen kouluni rehtori oli sählä niin vähänpä tiesin. Eikös esimiehen tehtävä ole kuitenkin juuri se, että hän luo puitteet työlle? Ja huolehtii siitä, että työntekijät saa asianmukaisen kohtelun? No, tässä koulussa työntekijät aina koulusihteeriä myöten huolehtii about kaikesta.

Muilta osiltaanhan eilinen oli vallan jees, ei valittamista. Kirviäinen kuskasi sinne tänne ja ihan hyvinhän tuo kuskasi, pientä opettelua on vielä ilmassa sillä kirviäisessä ja pikkukirpussa on muutama radikaali ero. Kumpaisenkin kytkin ottaa suht ylhäällä kiinni mutta toisin kuin pikkukirpussa kirviäisessä on todella kevyt kaasu. Ei liene ihme, että lähes joka kerta liikkeellelähtö tuottaa lievää koneen ylikierroksilla käyttämistä ja toisinaan se on jopa nykivää. No, harjoitukset jatkukoon tänään!

No, pidemmittä puheitta taidan jatkaa kahvin juontia ja uutisotsikoiden tutkailua. Toivottavasti ilma lähtee paranemaan sillä oikeasti, tuolla on supermärkää! Mahtaako tuo ihan hetkeen kuivuakaan sillä yöllä on satanut lisää ja eilen illansuussahan tuli aivan järjetön sadekuuro joka sai naapurin pihatien näyttämään ennemminkin joelta kuin pihatieltä.

Huono kuva mutta ehkä siitä jonkinlaisen kuvan saa. Ja nyt, lisää kahvia, se on moro!