Maanantaikos se taas

Se on aikamoista ravia kun nämä viikot kiitää. Niin ja viikonloput, tosin viikonloppujen kohdalla epäilen ettei kyseessä ole ravi vaan kiihdytyskisat. Toisaalta ihan hyvä, sitä nopeammin tulee se kauan kaivattu hiihtoloma mitä nopeammin päivät kiitää. Ja kiitäähän ne, toivottavasti tämäkin päivä sillä pakko myöntää että työinspiraatio on aika vähäinen tällä hetkellä. Jo valmiiksi mietin kuinka paljon tänään mahtaa ajasta kulua eriytystilassa lapsen mölinää kuunnellen.

Toivottavasti ei ihan koko päivää sentään, se kun on jokseenkin raskasta kuunneltavaa sanoisin mä. Kaikki muu oikeastaan siellä eriytystilassa vielä menetteleekin mutta se mekkalointi. Jokin ääntä vaimentava materiaali, esim matto, olisi varsin jees mutta toisaalta kaikki irtokamahan on vain yksi leikkikapine lisää lapsen käytettäväksi ja pahoin pelkään että jopa lattiamatosta kehkeytyisi tovissa joko käärme, pamppu tai vaikka linja-auto jonka päällä matkata.

Vilkas mielikuvitus on toki hyvä asia lapsella kuin lapsella mutta välillä tuntuu että tämän lapsen kohdalla mielikuvitus menee himppasen yli, tai niin, ainakin sitä käytetään hieman väärässä kohtaa.

Tälle viikolle osuu muuten yksi juhlapäiväkin. Ex-teini täyttää vuosia ja kappas, samalle päivälle osuu koulumme liikuntapäivä. Lapsihan pitää kovin hiihtämisestä ja yleensäkin liikunnasta joten hyvällä säkällä kyseisestä päivästä kehkeytyy varsin hyvä päivä tämän kanssa. Tai sitten ei, poissaolopäivinäni liikuntatunnit olivat olleet lähinnä katastrofaalisia tilanteita joiden päätteeksi ope jäi miettimään voiko lasta ottaa tunneille mukaan.

Tänään aion työpäivän jälkeen ottaa ja siivoilla himppasen. Olisi ehkä pitänyt eilen touhuta moista mutta jotenkin en saanut aikaseksi vaikka levottomana kiepuinkin osan päivästä pitkin torppaa. Sunnuntai ON meillä tosiaan lepopäivä, silloin ei tehdä siivoustouhuja kuin pakon edessä ja harvemmin niitä pakkotilanteita tulee.

Jotenkin nyt tuntuu että tänä aamuna tämä bloggaaminenkaan ei ota toimiakseen. Laitettakoon tähän loppuun kuitenkin sen verran huomautusta että poikasen 16v tyttis osoittautui varsin mukavaksi ja simpsakaksi pakkaukseksi ja on toki tervetullut toistekin meille viikonlopun viettoon. Oletan silti, että ensi viikonlopun poikanen 16v aikonee viettää tyttiksen luona sillä sehän alkaa tosiaan se hiihtoloma.

Ja nyt taidan siirtyä ihan suosilla oman habitukseni kimppuun. Jotenkin on hiukset onnistunut taas sojottamaan sataan eri suuntaan ja sehän ei ole hyvä se. Se on siis moro ja viettäkää kivakiva maanantai, minä pyrin kyllä samaan.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s