Kappas vaan, olemme sunnuntaissa

Miten ihmeessä nämä lomaviikot suorastaan kiitää ohi? Sittenkin, että välillä päivisin tuntuu että aika matelee eteenpäin. Outoa! Eilinen päivä ei todellakaan kuulunut millään tavalla niihin matelupäiviin, ei todellakaan. Päinvastoin. Aamusta reippailin kotvan kotihommien parissa ja soittelin poikasen 18v kanssa auton tiimoilta.

Poikanen toivoi, että kiikuttaisin hänet kotosalle siinä kohtaa kun hän pääsee töistä ja tuo pikkukirpun, valitettavasti jouduin toteamaan poikaselle että tällä kertaa ei kyllä moinen kuvio onnistu. Ukko kun oli ihan täpinöissään tehtyään heti herättyään päätöksen siitä, että me lähtisimme manseen ruokailemaan. Autojuttu saatiin järjestymään varsin luonnikkaasti sillä eksä oli muutenkin aikeissa tuoda poikaselle 16v uudenvuodenrahaa  (siis täh?) joten poikanen pääsi isänsä kyydillä takaisin kotiin.

Ennen manseen lähtöä pyörähdin kaupalla ja samalla nakkasin junnulle tämän kaipaamat kapineet. Junnu kun oli jo aamusella lähtenyt suksineen anopille, anoppi tosin ei ollut kotosalla mutta anopin miekkonen oli ja miekkosen kanssahan junnu on kuin peppu ja paita. Yksissä miehin junnu ja miekkonen olivat päättäneet että junnu jää yökylään, minä tosin epäilin että moinen suunnitelma saattaisi hyvinkin mennä puihin sillä anopilta ei asiaa oltu kyselty.

Johtuen julmetusta räkätaudista, joka siis kaappasi minut tosissaan otteeseensa perjantaina, olin jokseenkin kahden vaiheilla onko syömään lähtemisessä mitään järkeä. Nenä kun valutti nonstoppina ja ruokailu nenän vuotaessa ei olisi välttämättä mitenkään in ja pop-juttu. Ukolla oli moiseen ratkaisu, ei muuta kuin apteekkiin samalla reissulla. Ahas.

Meikata en räkätaudin takia viitsinyt sillä aika-ajoin myös silmät falskasi. Poikanen 16v jäi lapsenlikaksi meidän tehdessä lähtöä linja-autolle ja ovissa tuli passelisti eksäkin vastaan. Poikanen keitteli tälle ja juuri ovesta sisään kipittäneelle ex-teinille kahvit ja me siirryimme bussipysäkin suuntaan.

Jösses soikoon, että hämpillä kävi julmetun kylmä viima kun manseen ennätimme! Pikainen piipahdus apteekissa ja sen jälkeen Coyoten tilalle tulleeseen Flameen ruokailemaan. Todettakoon tässä ja nyt, että Flame ei tule toiste meidän kolikoitamme saamaan, aikamoinen pettymys oli.

Ruokailun jälkeen pyörähdimme vielä Stockmannilla ja kas, kotiin palasimme jo viiden aikaan. Junnukin oli palannut reissultaan, ihan kuten pahoin pelkäsinkin tapahtuvan, ja oli jokseenkin pettynyt siihen että mummu oli lähettänyt tämän kotiin. No, näitä sattuu, onneksi pojalle toi lohtua iskän käteen lykkäämät setelit, lapset sai näet hakea lähigrilliltä itselleen haluamansa iltapalan.

Muutaman kierroksen raveja ehdimme siinä vielä ukon kanssa pelaamaan ja tadaa, eilen oli tähdet suosiolliset minulle. Seitsemästä lähdöstä kolmessa sain voittajavedon kiinni joten ei hassumpaa, sanoisin. Ukko taisi saada yhden kaksarin joten tällä ei onnea niin ollutkaan.

Tälle päivälle olen, yllätys, suunnitellut mm pyykkikorien tyhjiksi pesemistä ja kuusen poislaittelua. Kaupassakin olisi jostain kumman syystä taas kerran pakko pyörähtää, siteitä ja pikkuhousunsuojia kun ei ukko osaa sieltä tuoda. Tai ei ainakaan oikeanlaisia, jos tarkkoja ollaan.

Vaan jaa. Taidanpa nyt holaista tuon kahvikupposeni tyhjäksi ja siirtyä sen perään tiskikoneen tyhjennykseen. Se on siis moro ja viettäkää kivakivasunnuntai!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s